Muinaisjäännökset


Muinaispoluilla esiteltävistä muinaisjäännöksistä on alla lyhyet kuvaukset. Kohteet on luetteloitu aakkosjärjestyksessä kunnittain. Kohteen nimen perässä sulkeissa oleva numerosarja viittaa Muinaisjäännösrekisterin kohdenumeroon, jonka avulla muinaisjäännökset löytyvät viranomaisten rekistereistä.

Kohdekuvauksen loppuun on laitettu kävijöitä helpottamaan hakusanoja. Selaimen "etsi"-komennon avulla voi nopeammin hakea muinaisjäännöksiä tältä sivulta ajoituksen tai sen tyypin mukaan.

Käytetyt hakusanat ovat: Kivikausi, Pronssikausi, Rautakausi, Keskiaika, Historiallinen aika, Ajoittamaton, Asuinpaikka, Elinkeinot, Hautapaikka, Aluksen hylky, Kulkuväylä, Kulttipaikka, Puolustusvarustus.

Enontekiö, Peurapolku
Jyppyrä (47010007) Peurakuoppia

Säilyneet pyyntikuopat (kartoituksen mukaan Jyppyrässä näitä on yhteensä 107) muodostavat luode-kaakko -suuntaisen 1,5 km pitkän maastoa noudattelevan ketjun Jyppyrän lounaisrinteellä. Pyyntikuoppaketjut muodostuvat maahan kaivetuista kuopista riveistä, jolla on pyydystetty hirviä tai peuroja. Sopivilla paikoilla kuoppia saattaa olla yhdestä jopa muutamaan sataan. Pyyntikuoppia on alettu tekemään kivikaudella, mutta niitä on käytetty pyyntiin vielä historiallisellakin ajalla. Jyppyrän kuopat ajoittuvat välille noin 1000 eaa.- 500 jaa.
Hakusanat: Kivikausi Elinkeinot

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Kaunismäki (50010016) Rautakautinen kalmistoalue

Euran (Vanhan kansakoulun) Kaunismäen alueella on matala röykkiömäinen kiveys, liesiä ja 30 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä tullut kahdeksasta haudasta ja niistä suurin osa oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, tekstiilijäännöksistä, joissa oli kiinni pronssispiraaleja, sormuksista, rahoista, soljista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan eli noin 1000-1200-luvuille. Liesien perusteella oletetaan, että kohteella on kalmiston lisäksi myös asuinpaikka.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Keittiömäki (50010043) Esihistoriallinen muinaisjäännösalue
Keittiömäen muinaisjäännösalue sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Alueelta on löydetty myös mm. kivilaji-iskos, jonka on arveltu osoittavan, että paikalla on rautakautisen kulttuurikerroksen lisäksi myös kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalueeseen kuuluu myös kaksi kiviröykkiötä.
Hakusanat: Kivikausi Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Käräjämäki-Osmanmäki (50010027) Rautakautinen kalmistoalue

Käräjämäki-Osmanmäen muinaisjäännöskompleksi käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet. Se sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Myös kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta. Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Linnavuori (50010023) Rautakautinen linnavuori

Kauttuan linnavuori on Ala-Satakunnan ainoa linnavuori. Se on alavasta peltotasangosta kohoava metsäinen mäki. Linnan koillis-pohjoissivu on äkkijyrkkä kallionseinämä, muut ovat huomattavasti loivempia ja niiden reunoilla on näkyvissä vallin kivisiä perustuksia. Perustusten runkona on isoja maakiviä. Kiveyksen leveys vaihtelee 1,3-4,5 m välillä ja sen korkeus on keskimäärin 1-2 m. Kiveyksen pituus on noin 56 m. Se rajaa noin 40 x 30 m laajuisen alueen, jonka lounaisreunalla on mahdollinen porttiaukko sekä merkkejä mahdollisesta ulommasta varustuksen pohjasta. Paikalla on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia kolmesti. Niiden perusteella linnamäki olisi ollut käytössä ainakin 700-800-luvuilla.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Luistari (50010032) Rautakautinen ruumiskalmisto

Luistarin muinaisjäännösalueen tunnetuimman osan muodostaa rautakautinen ruumis- ja röykkiökalmisto, josta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla sijainneesta pronssikautisesta asuinpaikasta sen sijaan kertovat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan myös yhdistää tähän aikaan. 500-luvun lopulla vainajat alettiin Luistarissa haudata ruumishautoihin. Tapa oli Suomessa uusi ja ilmeisesti omaksuttu germaaniselta alueelta. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Myös lasten hautoja alkaa löytyä tältä ajalta. Rautakauden loppu, 900- ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja. Tätä on pidetty osoituksena kristinuskon vaikutuksesta.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Pappilanmäki (50010029) Rautakautinen ruumiskalmisto

Kirkkoherra Laihiander mainitsee kirjoituksessaan vuodelta 1753, että Pappilanmäessä on hautausmaa ja sieltä on löydetty ihmisen luita ja messinkiketjua. Nykyiselle paikalleen pappila rakennettiin vuonna 1843. Perustuksia kaivettaessa löydettiin upea, hopeakoristeinen ristiretkiajalle ajoittuva miekka. Vuonna 1927 pappilan rakennuksen koillispuolelta löytyi rautakautisia esineitä. Päärakennuksen alta on löydetty lisäksi kaksiteräinen, kullalla ja hopealla päällystetty sekä eläinornamentiikalla koristettu loistomiekka 600-luvun lopulta. Miekan tuppi oli myös säilynyt ja sitä koristaa härkäpäinen kala. Samasta haudasta on vielä ns. permalainen vyö. Pappilan puutarhasta on keihäänkärki, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä. Alueella on tehty useita kaivauksia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Suurin osa kalmistosta on tuhoutunut aikojen kuluessa rakennustöiden yhteydessä.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Tyttöpuisto (50010058) Kivikautinen asuinpaikka

Tyttöpuiston kivikautinen asuinpaikka on sijainnut mäntykankaalla Eurajoesta noin 500 m itään. Asuinpaikka sijaitsi länteen laskevalla terassilla. Paikalla on suoritettu 1980-luvulla useaan kertaan kaivaustutkimuksia. Tutkimuksissa todettiin, että alueen lounaisosassa sijaitsi useita kymmeniä liesiä, mutta löytöjä oli vähän ja kulttuurikerros oli ohut. Alueelta löytynyt keramiikka ajoittaa kohteen kivikauden kampakeraamiseen vaiheeseen (5000-2000 eaa.). Suuri osa Tyttöpuiston asuinpaikasta on tuhoutunut rakennustoiminnan seurauksena ja nykyisin kohde on vapautettu rauhoituksesta.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Vainionmäki (50010028) Rautakautinen ruumiskalmisto

Vainionmäen löydöt ja siellä tehdyt muut arkeologiset havainnot viittaavat siihen, että paikalla on sijainnut ruumiskalmisto. Paikka on ruumiskalmistoille tyypillistä hiekkapohjaista mäkeä. Puutarhasta, Vainionmäen päärakennuksen pohjoispäädystä, on löydetty keihäänkärki ja toinen keihäänkärki on löydetty taloon tulevan ajotien kohdalta. Alueella on suoritettu arkeologiset kaivaukset vuonna 1898. Tämän jälkeen paikalla on tehty muutamaan otteeseen koetutkimuksia. Kalmistoa arvellaan olevan jäljellä mäen pohjoisrinteessä ja laella. Maan pinnalle on näkyvissä ainoastaan epämääräistä kiveystä ja vajoamia.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Uusi kansakoulu (50010022) (Kauttuan ala-aste) Kivikautinen asuinpaikka
Euran Uuden kansakoulun asuinpaikka sijaitsee mäntykankaalla nykyisen Kauttuan ala-asteen pihalla. Paikalta on runsaasti irtolöytöjä ja vuonna 1994 suoritetussa tutkimuksessa paikalta todettiin myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kiinteitä rakenteita, tulisijoja ja hiekkakivilaaoista kasattuja pyöreitä ja nelikulmaisia rakenteita. Kiviesineiden lisäksi paikalta on keramiikkaa sekä kivilaji-, pii- ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka ajoittuu kivikauden puoliväliin kampakeraamiselle kaudelle noin 4200-2000 eaa. Kohde on rakentamisen yhteydessä suurimmaksi osaksi tuhoutunut.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Hanko, Hauensuoli (78010001) Kalliopiirroksia
Hauensuoli on historiallisen ajan luonnonsatama Itämeren pohjoisosissa kulkevan merireitin varrella. Nykyisellään Hauensuoli on merkittävä historiallisen ajan muinaisjäännös, jonka kalliopinnoilla oleviin kuvakenttiin on hakattu merkkejä viimeistään 1500-luvulta 1900-luvulle saakka. Kallioissa on monien aatelissukujen vaakunoita, puumerkkejä, porvarisvaakunoita, nimiä, nimikirjaimia, tekstejä ja erilaisia kuvia. Hauensuoli sijaitsee Hankoniemen kärjen eteläpuolella lähellä vapaa-satamaa ja vastapäätä merivartioasemaa merellä kahden saaren muodostamassa kokonaisuudessa lähellä rannikkoa. Suuremmassa saarista on laituri, johon voi rantautua. Kohteeseen tehdään vesibussiretkiä.
Hakusanat: Historiallinen aika Kulkuväylä

Hanko, Kaapelihylky (1392) 1600-luvun hollantilaistyyppinen alus
Alus makaa kölillään noin 17 m syvyydessä Hangon Hauensuolen pohjoispuolella. Se on noin 19 m pitkä ja 5 m leveä ja muodoltaan ammemainen. Alus on rakennettu tammesta. Kaapelihylyllä on tehty useita kaivauksia 1970-luvulla, joiden perusteella tiedetään, että lastina on ollut muun muassa viljaa. Esinelöytöinä aluksesta on löydetty sinikuvioisia kaakeleita, tiimalaseja, astioita sekä puisia aluksen rakenneosia, jotka on talletettu Suomen merimuseon kokoelmiin. Kaivausten myötä hylky on myös vaurioitunut, mutta sen muoto on vielä erotettavissa ja hylky on suosittu sukelluskohde.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Hanko, Kobben itäpuoli (2586) Puurunkoinen alus
Sijaintipaikka on Hangon Hauensuolen alueella Tullholmen-saaren viereisen Kobben-saaren pohjoisosan itäpuolella noin kymmenen metrin syvyydessä. Pohja on helposti pöllyävää mutaa ja hiekkaa. Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Jäljellä olevan osan pituus noin 10 metriä. Alus on ilmeisesti ollut yksimastoinen. Keula ja perä ovat hajonneet. Toista kylkeä on jäljellä lähes partaaseen saakka. Aluksen kantta on jäljellä osittain. Kannessa on havaittavissa pienikokoinen luukku.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Hanko, Lilla Ankargrundet (1400) 1800-luvun parkkilaiva
Hylyn sijaintipaikka on Hangon Tullisaaren itäpuolella Lilla Ankargrundetin luoteiskärjessä, osittain luoteiskärjen pikkulahdelman sisällä. Kyseessä on suurehko osiin hajonnut tasasaumaisen puulaivan hylky, jonka suurin yhtenäinen rungon osa on kooltaan noin 31 x 6 metriä. Muut osat ovat noin 15 x 6 metriä, 19 x 5 metriä, 6 x 4 metriä ja 3 x 6 metriä. Hylyn oletetaan olevan parkkilaiva Ajan, joka haaksirikkoutui 24.11.1890. Alus oli tuolloin painolastissa matkalla Lappvikiin. Kotipaikka oli Lemland Ahvenanmaalla.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Helsinki, Kronprins Gustav Adolf -hylkypuisto (1291) 1700-luvun ruotsalainen linjalaiva
Kronprins Gustav Adolfin hylky sijaitsee Harmajan majakasta lounaaseen noin 20 m syvyydessä. Elokuun alussa vuonna 1788 Kustaa III:n sodan aikana se oli muiden alusten joukossa ankkuroituna Suomenlinnan lähistöllä, kun venäläiset yllättivät ne. Muut alukset pääsivät pakoon, mutta linjalaiva Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa ja kun se lopulta pääsi pakoon, se ajoi suoraan tuntemattomalle matalikolle ja rikkoi pohjansa. Tällöin laivan ruutivarasto alkoi täyttyä vedellä ja laukaustenvaihdon jälkeen sen oli antauduttava venäläisille. Venäläiset ottivat aluksen miehistön sotavangeiksi ja sytyttivät aluksen palamaan ja lopulta se räjähti. Vuonna 1995 aluksen hylky löytyi Merivoimien tutkimuslaitoksen viistokaiutuksessa ja Museovirasto tutki hylkyä vuosina 1997-1999. Hylystä on nostettu kaksi tykkiä ja sen jäänteet ovat levinneet noin 100 m x 100 m alueelle.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Isokyrö, Leväluhta (152010020) Rautakautinen suokalmisto
Kohde sijaitsee Orismalassa, Kyrönjoen eteläpuolella, joesta noin 1,5 km lounaaseen, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella, lähellä Isonkyrön ja Ylistaron rajaa. Paikalla on tasaisten viljelysmaiden keskellä, kallioisen pienehkön Momminmäen eteläpuolella vetinen lähteensilmä. Leväluhta on rautakautinen kalmisto, jonka löytöaineistossa on noin 90 ihmisyksilön luita, hevosen ja naudan luita, hopea- ja pronssikoruja kansainvaellus- ja merovingiajalta sekä pronssikattila. Aseita löytöaineistossa ei ole. Ihmisten jäännökset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin savessa ja pohjaliejussa. Kohde on Suomen tunnetuimpia arkeologisia kohteita ja valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Isokyrö, Pakosauna (1000020521) Isonvihan aikainen piilopirtti
Paikallinen historianharrastaja paikallisti isonvihan aikaan (1713-1721) kuuluvan pakosaunan sijainnin vanhojen kertomusten ja karttojen avulla. Nykyisin maastossa erottuu hyvin säilynyt nelikulmainen kivijalka vanhan kuusikon keskellä. Piilopirttiin liittyy eri versioita seuraavanlaisesta kertomuksesta: Isonvihan aikaan raskaana ollut nainen ja piika pakenivat kasakoiden terroria tähän pirttiin. Viisi kasakkaa lopulta löysi paikan, mutta pyrkiessään sisään tomera piika nuiji heidät halolla kylmäksi - yksi toisensa jälkeen. Ruumiit hän upotti läheiseen suohon. Lähistöllä tiedetään myös poltetun tervaa. Sauna lieneekin rakennettu alun perin tervanpolttajien tukikohdaksi. Monikäyttöistä tervaa valmistettiin sekä omiin tarpeisiin että vientituotteeksi Eurooppaan.
Hakusanat: Historiallinen aika Asuinpaikka Elinkeinot

Isokyrö, Tuomaanmäki (152010004) Pronssikautinen röykkiökalmisto
Tervanevan eteläpuolella on metsäinen, kallioinen mäkialue, jonka länsireunalla on noin 200 metrin matkalla 6 röykkiötä, läpimitaltaan 5-10 m. Yhdessä röykkiössä on näkyvissä paasiarkkurakennelman jäännökset. Näistä noin 200 m kaakkoon on vielä yksi erillinen röykkiö, kooltaan 7 x 5 m. Röykkiöitä on kaiveltu ja kiviä on viety pois. Yhdestä on ilmeisesti viety kaikki kivet ja jäljellä on vain kehämäinen reunakiveys, jota on paikallisesti kutsuttu käräjäkiviksi tai tuomariympyräksi. Tästä juontaa juurensa paikan aiempi nimitys Tuomarmäki. Tuomaanmäki on ympäristöltään ja sijainniltaan hieno pronssikautinen röykkiökohde, jossa on myös runsaasti luontoarvoja. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Flinck (165010031) Rautakautinen polttokenttäkalmisto

Flinckin polttokenttäkalmisto sijaitsee maantien ja siitä noin 15-20 m itään olevan Flinckin omakotitalon välisellä perunamaalla. Kalmiston laajuus on noin 7 x 13 m. Sen länsiosa rajoittuu maantiehen: osa löydöistä on tullut aivan maantien leikkauksesta. Suurin osa esineistä on löydetty kuitenkin perunamaan kohdalta. Paikalta on löydetty keihäänkärkiä, rannerengas, spiraalisormuksia ja hevosenkenkäsolkia.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Köykkälä (165010037) Rautakautinen muinaisjäännösalue

Köykkälän muinaisjäännösryhmässä on kaksi kuppikiveä, rautakautinen röykkiö sekä rakennusjäännöksiä historialliselta ajalta. Röykkiöstä on koetutkimuksissa löydetty rautakautista keramiikkaa. Kuppikivet sijaitseva 1,5 metrin päässä toisistaan ja niistä itäisemmässä on kaksi kuppia noin 25 cm:n päässä toisistaan kiven tasaisesti kaartuvalla pinnalla. Läntisemmän kiven koko on 50 x 50 cm ja korkeus 25 cm. Kiven laella on kolme kuppia aivan vierekkäin. Muinaisjäännösalue sijaitsee Räikälänjoesta noin 250 m länteen, peltojen ympäröimällä kiinteitä maakiviä täynnä olevan harjanteen korkeimmassa osassa.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Laurinlähde (165010032) Historiallisen ajan kaivo

Laurin lähde sijaitsee maantiestä noin 10 m itään, metsäisen mäenrinteen alaosassa, tasaisella maastokohdalla. Lähde on kivistä rakennettu niin, että alkuperäistä lähteen rakennetta ei ole enää jäljellä. Lähteen koko on 80 x 80 cm ja sen syvyys on 116 cm. Lähteessä on tasainen sorapohja.
Hakusanat: Historiallinen aika Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Lensunkallio (165010038) Rautakautinen/keskiaikainen asuinpaikka-alue

Lensunkallion rautakautisessa/keskiaikaisessa muinaisjäännösryhmässä on saviastian palojen löytöpaikka ja historiallisen ajan rakennusjäännöksiä. Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeen luoteispäässä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Asuinpaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä 1 (165010033) Rautakautinen röykkiö ja uhrikivi

Räikälän muinaisjäännöskompleksissa on kaksi rautakautista röykkiötä, jotka sijaitsevat noin 25 metrin päässä toisistaan. Näistä koillisempi on tutkittu, mutta esineitä kaivauksissa ei löydetty. Tutkitussa röykkiössä kiinni on kuppikivi, jotka yleensä ajoitetaan rautakaudelle, mutta voivat olla myöhäisempiäkin.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä 2 (165010034) Rautakautinen kalmisto ja uhrikivi

Räikälä 2:n muinaisjäännösalue koostuu polttokenttäkalmistosta ja kuppikalliosta, joka on noin 30 metrin päässä kalmistosta kaakkoon. Paikalla on suoritettu ainoastaan koetutkimukset, joiden yhteydessä paikalta on löydetty saviastianpaloja sekä palanutta luuta, joiden joukossa on palanen viivakoristeisesta luuesineestä. Kohde sijaitsee metsäisen mäkirinteen alaosassa, metsän peittämässä maastossa. Räikälän kievarin vieressä olevassa kalliossa on lisäksi piirroksia, joista vanhimmat ovat viime vuosisadalta.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Hautapaikka Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä (165010035) Rautakautinen uhrikivi

Kuppikivi sijaitsee metsäisen Määkynmäen länsilounaisrinteen alaosassa. Kivi on luodekaakko-suuntaisen huvilatien lounaisreunalla suunnilleen metrin päässä tien reunasta. Kivi on noin kuutiometrin kokoinen ja pinnaltaan tasainen. Kivi on käännetty syrjään huvilatietä levennettäessä, joten se ei ole aivan alkuperäisellä paikallaan. Kivessä on kaksi kuppia, joista suuremman halkaisija on 5-6 cm ja pienemmän 3 cm.
Hakusanat: Rautakausi Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälänjoki (165010036) Rautakautinen löytöpaikka

Räikälänjoen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee jokivarren itärannalla. Kohde on saviperäisen, loivahkon peltorinteen alaosassa ja aivan peltoalueen luoteisosassa. Vuonna 1984 tehdyissä lyhyissä koetutkimuksissa paikalta on löydetty saviastian reunapala ja kvartsi-iskoksia.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Veräjänsuu (165010039) Rautakautinen kalmisto ja uhrikivi

Veräjänsuun muinaisjäännösalueella on polttokalmisto ja kuppikivi. Ne sijaitsevat puustoisella peltosaarekkeella, joka pohjoisreunastaan rajoittuu maantiehen. Kuppikivi sijaitsee noin viisi metriä metsäsaarekkeen eteläreunasta pohjoiseen. Kiven pituus on noin 1,5 m, leveys noin 1 metri ja korkeus 30-40 cm. Kiven tasaisella pinnalla on yhdeksän kuppia, joista kaksi on hyvin kookasta ja syvää, muut matalia ja pieniä. Alueella tehdyissä koetutkimuksissa paikalta löytyi polttokenttäkalmistolle tyypillinen kivensekainen maakerros, josta löytyi saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka

Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Hakoinen 1 (165010041) Rautakautinen uhrikivi

Noin kolme metriä korkean mäennyppylän laella sijaitsee kuppikivi, jonka koko on 70 x 60 cm ja korkeus on 20 cm. Kiven laella on näkyvissä yksi selvä kuppi.
Hakusanat: Rautakausi Kulttipaikka

Jämsä, Jämsänkoski, Linnasenmäki
Linnasenmäki (183010001) Rautakautinen linnavuori

Linnasenmäki on jyrkkärinteinen metsäinen kallio (noin 40 metriä kosken yläpuolella), jonka laen länsi-, etelä- ja itäsivuilla on noin 125 metrin pituisella matkalla matalan kehävallin jäännöksiä. Kallion laki on melko tasainen ja sen rinteet ovat itä-kaakkoisrinnettä lukuun ottamatta jyrkkiä. Vallinjäänteet linnavuoren laella koostuvat keskikokoisista kivistä, lohkareista ja maakivistä. Vallin kaakkoiskulmauksessa on porttiaukko.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus

Karijoki, Luolareitti ja Kristiinankaupunki, Susireitti
Susiluola (409010050) Paleoliittiseksi tulkittu kivikautinen asuinpaikka

Susiluola on peruskalliossa oleva vaakarako, joka on täyttynyt maa-aineksella. Luolan maakerroksista osan on tulkittu olevan peräisin viime jääkautta edeltävältä ajalta ja niihin näyttää liittyvän merkkejä ihmisen toiminnasta. Paikalta löydetty kiviesineistö vertautuu keski-paleoliittisen Mousterien-teknokompleksin esineistöön. Ihmisen jäänteitä luolasta ei ole löydetty, mutta tuohon aikaan Eurooppaa asuttivat neandertalinihmiset.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Kemiönsaari, Garpen I (1511) 1800-luvun puurunkoinen alus
Aluksen hylky on saanut nimensä sen lähellä sijaitsevan pienen saaren mukaan. Garpen I on noin 35 m pitkä ja 11 m leveä alun perin kaksimastoinen purjealus. Sen pohja on mahdollisesti ollut kupariverhoiltu. Aluksesta on löytynyt 1970-luvulla mm. posliiniesineitä ja mustepulloja, joiden mukaan se on ajoitettu ja joita säilytetään Hangon museossa. Aluksesta ei tiedetä paljoakaan, mutta joidenkin historiallisten lähteiden mukaan on arveltu että se olisi vuonna 1847 uponnut priki Conservativ. Hylky makaa valkoisen savipatjan muodostamassa kuopassa noin 12 m syvyydessä.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Kemiönsaari, Keulakuvahylky (1513) 1800-luvun englantilainen priki
Keulakuvahylky makaa noin 18 m syvyydessä Hangon läntisellä selällä Trehålskäretin eteläpuolella. Se on lähes kokonainen, kaksimastoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 28 m ja leveys 7 m. Suurin osa kansilaudoituksesta on siirtynyt pois paikoiltaan ja hylyssä on merkkejä sukeltajien tekemistä vaurioista. Aluksen keulakuva, jonka mukaan se on saanut nimensä, on pudonnut paikaltaan ja siirretty Suomen merimuseon näyttelyyn vuonna 2001. Aluksen oletetaan olevan englantilainen priki Osborn & Elisabeth, joka haaksirikkoutui syyskuussa 1873. Se oli upotessaan painolastissa. Alus on hieno esimerkki purjealusten kultakaudesta.
Hakusanat: Historiallinen aika Aluksen hylky

Lahti, Porvoonjoen kulttuuripolku
Ristola (398010003) Kivikautinen asuinpaikka
Lahden Ristolan asuinpaikka on yksi Suomen vanhimmista ja se ajoittuu noin 8600-8200 eaa. eli noin kymmenentuhannen vuoden ikäiseksi. Löydöt ovat pääsääntöisesti löytyneet Porvoonjoen laaksoon viettävältä hiekka- ja savihiesupohjaiselta peltorinteeltä ja sen yläpuolelta tielinjalta. Tien ja jalankulkuväylän alle jääneitä asuinpaikan osia sekä eteläpuolista peltorinnettä on tutkittu useasta kohdasta. Asuinpaikan vieressä kalliossa, maantien ja pyörätien välissä, sijaitsee mahdollinen kvartsilouhos, joka on noin 1,5 m syvä kuoppa kalliossa. Tieleikkauksessa erottuu puolikas toisesta samanlaisesta kuopasta. Kohde on suojattu verkkoaidalla.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka>

Laihia, Huumuksenmäki (1000020719) Rautakautinen röykkiökalmisto
Huumuksenmäki sijaitsee Laihan Jakkulassa, Laihianjoen ja Tampereentien itäpuolella. Mäellä on kaksi monumentaalista röykkiötä, joista silmäkivellinen on yksi Pohjanmaan suurimmista ja luultavasti Laihian suurin rautakauteen oletettavasti ajoittuva hauta. Keskuskiven korkeus on noin kaksi metriä ja röykkiön halkaisija on yli 20 metriä. Toinen louhikkoisella mäellä sijaitseva röykkiö on myös kookas ja vaikuttava. Sen laaja kiveys on lähes 30 metriä pitkä. Mäkien väliin jää lehtokasvillisuuden peitossa oleva rauhaisa sola. Kohteella on myös runsaasti luontoarvoja. Kohde on kuulunut aiemmin Mujanvainion-Hietaanmetsän muinaisjäännösalueeseen, johon kuului kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella Laihianjoen molemmin puolin.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Laihia, Jätinhaudanmaa (399010042) Pronssikautinen kalmisto ja asuinpaikka
Jätinhaudanmaan pronssikautinen hautaröykkiöryhmä ja asuinpaikka sijaitsee maantien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla, metsäisellä rinteellä tunnelmallisessa vanhassa kuusikossa. Paikalla on seitsemän suurehkoa röykkiötä yhdessä ryhmässä sekä muutamia pienempiä latomuksia ja keittokuoppia. Kolme suurinta röykkiötä (halkaisija 7-12 metriä) on tutkittu 1800-luvulla. A. Wareliuksen vuonna 1846 tutkimasta röykkiöstä löytyi pronssinen, spiraalipäinen partaveitsi. J. R. Aspelinin vuonna 1869 tutkimista röykkiöistä toisessa oli kivistä ladottu tornimainen rakennelma röykkiön keskellä. Löytöinä röykkiöstä saatiin pronssikatkelmia ja palanutta luuta. Alueen muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Jätinhaudanmaa on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.
Hakusanat: Pronssikausi Asuinpaikka Hautapaikka

Laihia, Tuoressaari (1000014407) Kivikautinen asuinpaikka
Tuoressaaren kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Jurvantien kaakkoispuolella, Teerivuorentien risteyksestä noin 1 km eteläkaakkoon. Teerivuori-nimisellä kallioalueella, muinaisen saaren etelärannalla, on 18 asumuspainannetta kahdessa rivissä sekä pienempiä kuoppia mäntyvaltaisessa metsässä. Suuri osa painanteista sijoittuu tiiviiseen riviin. Kohdetta ei ole tutkittu kaivauksin, mutta yhden painanteen eteläpuolella olevasta tuulenkaadosta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Toiseen painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi sekoittuneen pintakerroksen alapuolelta kvartsi-iskoksia ja -esineen katkelma sekä ehjä kulttuurikerros. Maankohoamisesta johtuvan rannansiirtymisen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kampakeraamisella ajalla, noin 6 000 vuotta sitten.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Laihia, Viirikallio (399010108) Moniperiodinen muinaisjäännösalue
Viirikallion moniperiodisella muinaisjäännösalueella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia. Viirikallion etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää, joista yhteen liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, suorakulmainen, punaisilla hiekkakivilaatoilla peitetty latomus. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva, laivan tai veneen muotoinen, ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitaltaan noin 2-6 metriä, mutta joukossa on muutamia suurempiakin röykkiöitä. Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on ajoitukset 600-360 eaa. sekä 800-250 eaa.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka

Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Hääkivi I (418010019) Rautakautinen asuinpaikka

Hääkiven asuinpaikka sijaitsee Liuhan vuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohdan itäpuoleisella niemekkeellä. Muinaisjäännös sijaitsee korkeimmalla kohdalla olevalla terassilla, entisellä pellolla ja sen pohjoispuolella paikassa, jossa on isoja kiviä näkyvissä. Paikalle tehdyissä koetutkimuksissa on löydetty rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa sekä mahdollisesti rakennuksen seinässä käytettyä savitiivistettä.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka

Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Hääkivi II (418010020) Rautakautinen kalmisto

Hääkivi 2:n alueella sijaitsee mahdollinen kalmisto. Paikka on tasaisen savipellon keskellä pienehköllä peltosaarekkeella. Koetutkimusten perusteella paikalla on polttokenttäkalmisto. Löydöt koostuvat rautakauden keramiikasta ja palaneesta luusta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Päivääniemi (418010001) Rautakautinen röykkiökalmisto

Rautakautinen röykkiökalmisto on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Kalmistossa on n. 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä tai matalaa kiveystä. Läpimitaltaan rakennelmat ovat kolmesta kymmeneen metriin. Päivääniemen kalmiston röykkiöille on tyypillistä, että niissä on suurikokoinen silmäkivi, jonka ympärille muut kivet on ladottu. Röykkiöt on tunnettu jo 1700-luvulta lähtien ja niitä on tutkittu useaan otteeseen 1800-luvulla. Vain yksi röykkiöistä on tutkittu sen jälkeen. Kaikkiaan alueella on tutkittu kokonaan tai osittain 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkään, mutta runsaimmat löydöt ovat aikaväliltä 600-800 jaa.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Pirunlinna (418010014) Rautakautinen muinaislinna

Pirunlinnana tunnetun kalliomäen kaakkois-koillisreunoilla on vallimainen kivirakennelma. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on tasanne. Ulospäin kallistunut kallio muodostaa luontaisen suojan tälle tasanteelle. Luolasta on löydetty 8 piistä tehtyä kivikautista nuolenkärkeä, mutta linnavuorelta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä varsinaisesta asutuksesta.
Hakusanat: Kivikausi Rautakausi Puolustusvarustus

Lieto, Vanhalinnan arkeologiapolku
Aittamäki (423010002) Rautakautinen polttokenttäkalmisto

Aittamäen korkeimman kohdan länsipuolelta on löytynyt viikinkiaikaan ajoittuva polttokenttäkalmisto, jonka alapuolelta on löytynyt myös vanhempaan roomalaisaikaan ajoittuvia ns. Kärsämäentyypin uurnahautauksia. Aittamäen ohi kulkee Härkätie, joka on ollut yksi merkittävimmistä kulkuväylistä Suomessa ja ilmeisesti sitä on käytetty jo rautakaudella.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Lieto, Vanhalinnan arkeologiapolku
Vanhalinna (423010001) Rautakautinen linnavuori ja asuinpaikkakerroksia

Vanhalinnan kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Mäki on alun perin varustettua etelärinnettä lukuun ottamatta vaikeanousuinen. Linnavuorta ja sen ympäristöä on tutkittu useaan otteeseen vuodesta 1886 alkaen. 1990-luvulla tutkimukset ulottuivat linnavuoren juurelle ja viereiselle Aittamäelle, ja 2000-luvulla tutkittiin linnavuoren kaakkoisrinnettä. Kaivauksissa on löydetty merkkejä kolmesta eri käyttövaiheesta. Varhaisin näistä ajoittuu pronssikaudelle (1100-500 eaa.), seuraava kansainvaellus- ja merovingiajalle (n. 500-700 jaa.) ja viimeisin rautakauden lopulle, 1000-luvulta alkaen. Tätä linnavuoren kaikkein aktiivisinta käyttövaihetta kesti 1300-luvun alkupuolelle. Ainakin osan tästä ajasta mäellä on asuttu pysyvästi ja rautakaudella se linnoitettiin.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka Puolustusvarustus Kulttipaikka

Loviisa, Ehrensvärdinpolku
Rosen ja Ungern (1000003233) Loviisan maalinnoitukset

Suomen itärajan turvaksi alettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla rakentaa vuonna 1748 Degerbyn, myöhemmin Loviisan maalinnoitusta. Maalinnoituksen rakennuspaikka osoittautui mm. upottavan pohjan vuoksi kelvottomaksi, minkä takia työt keskeytettiin. Valmiiksi ehdittiin kuitenkin saada bastionit Rosen ja Ungern sekä niihin kuuluvat maavallit.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus

Maalahti, Järnåldersleden
Nisseshagen S (475010001) Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue

Nisseshagenin eteläisellä muinaisjäännösalueella on noin 400 metrin matkalla suunnilleen 100 metrin levyisellä, pohjois-eteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä yhdeksän erikokoista röykkiötä, kaksi kuppikiveä sekä kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä. Röykkiöiden koot vaihtelevat kuudesta metristä noin kahteenkymmeneenviiteen metriin. Röykkiöistä suurinta on tutkittu osittain 1903. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä sijaitsee vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka

Maalahti, Järnåldersleden
Nisseshagen N/Långmark (475010002) Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue

Nisseshagen N sijaitsee Storsjön viljelysaukeaksi kuivatun entisen järven itä-koillispuolella. Metsässä, viljelysmaan ja suon välillä on 14 röykkiötä, 6 kuppikiveä sekä asuinpaikkajäänteitä noin 430 x 300 metrin suuruisella alueella. Kohde ajoittuu rautakauteen.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Paimio, Penimäen polku
Penimäki (
577010009) Pronssikautinen röykkiöalue
Penimäen eteläpäässä on kaksi kalliopinnalle rakennettua pronssikauden hautaröykkiötä, joista toinen on tutkittu ja ennallistettu vuonna 1926. Tutkittu röykkiö on metrin korkuinen, tasalakinen, pyöreä ja halkaisijaltaan noin 15 m. Sen reuna on tehty päällekkäin asetetuista laakakivistä. Tutkimusten yhteydessä röykkiön rakenteeseen todettiin kuuluvan kahdeksan pystykiveä. Tutkimaton röykkiö on 9x10 m:n kokoinen. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan kohteita sekä rakennussuojelukohteita.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Raahe, Kettukankaan muinaispolku
Kettukangas (602010028) Kivikautisia asumuspainanteita
Kettukankaalla on laaja asuinpaikkavyöhyke. Paikalla on useita erilaisia muinaisjäännöksiä: jätinkirkko eli kivikaudelle ajoittuva kivikehä, jota on mahdollisesti käytetty hylkeenlihan säilyttämiseen, noin 45 erilaista röykkiötä tai palokivikasaa ja noin 30 asumuspainannetta. Kaivauksissa Kettukankaalta on löydetty kivikautista asuinpaikka-aineistoa.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Raasepori, Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Brobacka (220010017) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä

Brobackassa on useita erityyppisiä ja eri-ikäisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäänteitä. Brobackassa sijaitsevat rakenteet ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistorialliset muinaisjäännökset ovat eteläisen mäen laella. Eteläisemmällä mäellä sijaitsee kaksi nelisivuista latomusta, joista latomus 1 on tutkittu ja löytöjen perusteella se ajoittuu rautakauden alkuun (n. 50-600 jaa.). Myös pohjoisen mäen etelärinteestä on merkkejä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta. Brobackan alueella on lisäksi ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista historiallisen ajan uuneihin. Eteläisellä mäellä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiiriin liittyviä rakennelmia.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka

Raasepori, Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Lilla Näset (220010025) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä

Rantaviivan tuntumassa matalana kohoava Lilla Näset on sekametsää kasvava niemi. Paikalla sijaitsee kuppikallio ja polttokalmisto sen ympärillä. Kuppikalliossa on 9-11 matalaa ja melko vaikeasti havaittavaa kuoppaa puolen metrin laajuisella alueella. Polttokalmisto ajoittuu löytöjen perusteella kansainvaellusajalle (400-600 jaa.) Kaivauslöytöinä on mm. kolme keihäänkärkeä, helmen katkelma, keramiikkaa sekä palanutta luuta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka

Raasepori, Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Själdberget (220010104) Rautakautinen kivirakenne

Latomus sijaitsee korkean ja kallioisen Själdbergetin kaakkoispäässä olevalla mäellä. Mäen kaakkoisreunassa on kaksi latomusta. Toinen on isohkoista kivistä koottu mahdollisesti spiraalin tai sisäkkäisten kehien muotoon (7,5 x 8 m). Sen koillisreunassa kulkee luode-kaakko -suuntainen kivirivi. Latomus 2 sijaitsee kalliotasanteella, noin 20 m latomuksesta 1 pohjoisluoteeseen. Isohkoista kivistä (50 cm) kootun epäsäännöllisen ja sammaleen peittämän latomuksen koko on 5 x 5 x 0,5 m. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus on toistaiseksi epävarma, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella ne voivat olla rautakautisia hautoja.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Raasepori, Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Stora Näset (220010023) Rautakautinen polttokenttäkalmisto

Stora Näset on eteläosastaan tiheää sekametsää kasvava heinittynyt peltojen ympäröimä mäki, jonka laella on kalliopaljastuma. Mäen pohjoispuoli on peltoa. Koetutkimusten perusteella paikka on tulkittu polttokalmistoksi likamaakerroksen, palaneen kiveyksen ja saviastianpalojen perusteella. Mäen lounaisrinteessä on kylmämuurattua rakennetta noin 20 metrin pituudelta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Raisio, Vaskipolku
Huhkonkallio (680010002) Rautakautinen polttokenttäkalmisto

Huhkonkallion polttokenttäkalmisto sijaitsee Raisionjoen länsipuolella, Turku-Rauma -moottoritien koillispuolella kalliolla. Rinteet laskeutuvat jyrkästi lännen-, etelän- ja idänpuoleisille pelloille. Moottoritie rakennettiin kulkemaan kallion etelä-lounaispään halki 1960-luvun alussa ja tällöin löydettiin kallion räjäytysten yhteydessä rautamiekan katkelma ja viikinkiaikainen putkellinen keihäänkärki, mikä johti tutkimuksiin 1962. Tien ja sen luiskien alle jäävistä kallion koloista tavattiin yksi hiekkakivilatomus ja neljä muuta ladelmaa, joiden löydöt ovat lähinnä saviastianpaloja. Suurin osa jäljellä olevaa kalmistoa on ehjänä ja kalmistoalue saattaa jatkua myös tien länsipuolelle.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Raisio, Vaskipolku
Mullin eduspelto (680010012) Rautakautinen asuinpaikka

Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin vanhempien hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka on ollut käytössä noin 980-1220 jaa. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin yhteensä neljästä rakennuksesta, joista yksi tosin oli niin tuhoutunut, ettei siitä voitu tehdä luotettavia havaintoja. Kolmen paremmin säilyneen rakennuksen jäänteiden perusteella on voitu tulkita, että paikalla on ollut hirsirakennuksia, joiden seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Mullista on löydetty lisäksi muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka

Raisio, Vaskipolku
Papinkallio (680010004) Rautakautinen asuinpaikka
Papinkalliolla on kaksi löytöaluetta, joista toisella Papinkallio 1 -nimisellä löytökeskittymällä on asuinpaikka, jossa on sekä rautakauden alun löytökerrostuma että myöhempi kulttuurikerros. Rautakauden alun asutuksesta kertoo mm. Morbyn keramiikka (ajoitus pronssikauden lopulta roomalaiseen rautakauteen). Tähän asutusvaiheeseen kuuluvat myös paalunjäljet. Myöhempään, rautakauden lopulle (1000-1100-luvuille) ajoittuvaan kerrostumaan kuuluvat mm. kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallio 2 -alueelta on löytynyt rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana ja Papinkallio 2 työpaja-alueena.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka

Raisio, Vaskipolku
Siiri 1 (680010009) Rautakautinen
polttokenttäkalmisto
Siirin polttokenttäkalmisto sijaitsee kaakko-luode -suunnassa kulkevalla, asutuksen ympäröimällä, kallio- ja metsäsaarekkeen etelärinteellä, jota ympäröivät savipohjaiset pellot. Kalmistoon on tehty viikinkiaikana polttohautauksia, jotka levitettiin maantasaiseen kiveykseen. Paikalta on myös löytynyt yksi 1000-luvun ruumishautaus.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Raisio, Vaskipolku
Siiri 2 (680010010) Rautakautinen kalmisto

Siiri 2 -muinaisjäännösalueella on tehty ainoastaan koetutkimuksia eikä näin ollen tiedetä, mikä paikalla sijaitsevan muinaisjäännöksen funktio on. Kuitenkin paikalta talteen saadut löydöt viittaavat siihen, että paikalla todennäköisesti on polttokenttäkalmisto.
Hakusanat: Rautakausi

Rauma, Lappi, Sammallahdenmäen röykkiöalue
Sammallahdenmäki (406010010) Pronssikautinen röykkiöalue

Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää noin 40 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 m:n matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Alue on Unescon maailmanperintökohde. Sammallahdenmäellä on useita erilaisia pronssikautisia (noin 1300-500 eaa.) röykkiötyyppejä: matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä matalia paasiarkullisia röykkiöitä esiroomalaiselta rautakaudelta (500 eaa.- 50 jaa.). Lisäksi paikalla on neliskulmainen, matala hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Se on epäsäännöllinen kivistä koottu noin 20 metriä halkaisijaltaan oleva latomus, jonka korkeus on noin puoli metriä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Saarijärvi, Kivikauden kylän muinaispolku
Saarenpää (729010029) Kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka

Saarenpäässä on merkkejä sekä kivikautisesta että varhaismetallikautisesta asutuksesta. Päärakennuksen läheltä on löytynyt mesoliittinen työkalukätkö. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut muinoin tapahtuneen Summasjärven tulvan seurauksena. Tästä on osoituksena se, että eri-ikäisiä löytöjä on tavattu nauhamaisissa kerroksissa tulvahiekkakerrosten välistä.
Hakusanat: Kivikausi Pronssikausi Asuinpaikka

Saarijärvi, Kivikauden kylän muinaispolku
Saarenpää N (729010058) Varhaismetallikautinen asuinpaikka
Saarenpään pohjoisempi muinaisjäännösalue on tasaista mäntykangasta. Summasjärven nykyisen rapautuvan rantatörmän yläpuolella on kaksi suurikokoista kuoppaliettä, joista toinen on osittain sortunut. Liedet ovat aidattuja ja ne kuuluvat Kivikauden kylän opastettuun polkuun. Toisesta liedestä on tehty radiohiiliajoitus, jonka perusteella liesi ajoittuu esiroomalaisen rautakauden alkuun noin 500 eaa.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka

Salo, Halikko, Rikalan muinaispolku
Rikalanmäki SW 4 (73010022) Rautakautinen polttokenttäkalmisto

1970-luvulla tehdyissä tutkimuksissa Rikalanmäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista sekä merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta, joka sijaitsee kallion rinteellä, joka viettää etelään ja kaakkoon. Rikalanmäellä sijaitsee myös kuppikivi, joka ilmeisesti ajoittuu rautakaudelle.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Salo, Halikko, Rikalan muinaispolku
Tuominen (73010022) Rautakautinen ruumiskalmisto

Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja ja osin rakennustöissä tuhoutuneita. Rikalanmäen vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat pronssikaudelle ja nuorimmat rautakauden lopulle. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Rikalanmäen tunnetuin muinaisjäännös on runsaslöytöinen ristiretkiaikainen (n. 1025/1050-1150/1200/1300 jaa.) ruumiskalmisto.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Salo, Muurla, Koivumäki (501010059) Pronssikautinen röykkiökalmisto ja asuinpaikka
Koivumäki sijaitsee Pyölin kylässä, Muurlan kirkosta noin 0,5 km koilliseen, Ylisjärvestä lähtevän Muurlanjoen koillispuolella. Kuturamäki on Koivumäen kaakkoispuolella oleva noin 0,5 km pitkä kallioharjanne. Koivumäestä sen erottaa notkelma, jonka kautta kulkee ajotie. Koivumäki ja Kuturamäki muodostavat yhdessä Muurlanjoen varressa sijaitsevan pronssikautisen asuinpaikan kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Alueella on seitsemän pronssikautista hautaröykkiötä, joista kaksi sijaitsee Koivumäellä ja viisi Kuturamäellä.
Hakusanat: Pronssikausi Asuinpaikka Hautapaikka

Savitaipale, Jääkauden jäljet - kivikauden ihminen
Kammarlahti 1-2 (739010010) Kivikautinen asuinpaikka ja kolme pyyntikuoppaa

Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja kolme pyyntikuoppaa. Paikka, jolla muinaisjäännös sijaitsee, on Kammarlahden pohjukkaa. Asuinpaikka sijaitsee sen länsirannalla olevalla maakumpareella. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva suorakulmainen noin 10 x 4 m kokoinen mahdollinen asumuspainanne.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka Elinkeinot

Savitaipale, Jääkauden jäljet - kivikauden ihminen
Rovastinoja E (1000009897) 5 pyyntikuoppaa

Pyyntikuopat sijaitsevat Rovastinojan asumuspainanteesta noin 120 m itään. Pyyntikuopista kolme on alueen halkaisevan metsäautotien eteläpuolella ja neljäs sen pohjoispuolella. Pyyntikuopat ovat matalan harjanteen etelärinteellä ja muodostavat itään päin loivasti kaartavan puoliympyrän. Kuopista viides sijaitsee harjanteen laella sen kapeimman kohdan lähellä. Kuoppa on soikiomainen ja siinä näkyy reunavalli.
Hakusanat: Kivikausi Elinkeinot

Savitaipale, Jääkauden jäljet - kivikauden ihminen
Rovastinoja (739010009) Kivikautinen asumuspainanne

Rovastinoja on hyvin säilynyt kivikautisen asumuksen pohja, joka on poikkeuksellisen suuri. Vallin ulkoreunasta mitattuna se on noin 20 m halkaisijaltaan. Asumuspainanne on aivan muinaisen Saimaan rantatörmän reunalla. Asuinpaikka ajoittuu noin 3600-2800 eaa. Se edustaa kampakeraamisen kulttuurin myöhäisvaihetta eli nk. Pöljän keramiikkaa.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Siuntio, Kirkonkylän kulttuuripolku
Krejansberget (755010007) 4 pronssikautista hautaröykkiötä

Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan lähes 25 m ja sen korkeus on noin 1,6-2,3 m. Röykkiön keskellä on näkyvissä osittain tuhoutunut vähän yli kolme metriä pitkä paasiarkku. Kolme muuta röykkiötä ovat noin 10 m halkaisijaltaan. Lisäksi kallion laella on matala, epämääräinen kiveys. Yksi röykkiöistä sijaitsee muista erillään.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Siuntio, Kirkonkylän kulttuuripolku
Skällberget (755010014) Rautakautinen/varhaiskeskiaikainen linnavuori

Skällbergetin muinaislinnan pohjois- ja itäreunat ovat jyrkkiä, ja länsisuunnasta pääsyn kalliolle ovat estäneet kaksi itä-länsisuuntaista vallia, jotka on rakennettu kallion kapeimmalle kohdalle. Vallit ovat noin 10-11 m pitkät, 1,5 m korkeat ja 2-3 m leveät. Vallit on rakennettu kivestä ja maasta.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Puolustusvarustus

Suomussalmi, Hossan retkeilyalue
Värikallio (777010100) Kalliomaalaus

Värikallion maalaukset ovat pystysuorassa kallioseinämässä. Maalauksia on noin 10,5 m pituisella matkalla, ja ne sijoittuvat 0,2-2,5 m korkeudelle järven pinnasta katsoen. Kuvioiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä osa maaluksista on katkelmallisia. Kuvioita on kuitenkin yli 60. Vedenpinnan korkeus on Värikalliolla pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin se on ollut silloin kun maalaukset on tehty. Hossan maaluksia ei voida tarkasti ajoittaa, mutta suurin osa Suomen kalliomaalauksista on tehty kampakeraamisella ajalla, noin 5000-3200 eaa.
Hakusanat: Kivikausi Kulttipaikka

Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Hyypiönmaja (1000006761) Kivikautinen asuinpaikka
Kyynäränharjun tyvessä, tiheän kuusimetsän suojassa erottuu selvästi Liesjärven vanha rantatörmä, jolla sijaitsee Hyypiönmajan asuinpaikka. Kohde on tutkimusten perusteella erittäin hyvin säilynyt. Asuinpaikka rajautuu idässä harjuun ja jatkuu lännessä ainakin rantaan menevälle polulle saakka. Paikalla tehdyissä koetutkimuksissa on saatu löytöinä talteen keramiikkaa sekä kvartsia.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Korteniemi (834010018) Kivikautinen asuinpaikka

Korteniemen laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Liesjärven lounaisrannalla. Siihen kuuluvia löytöjä on tullut rantahiekasta Ahonnokan kaakkoiskärjestä aina Taipaleensuon kaakkoisrannalle saakka eli lähes kilometrin matkalta. Osa löydöistä on 20 cm syvyydeltä vedestä. Asuinpaikalta esiin tulleet löydöt ovat kvartsia ja piitä.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Liesjärven löytöpaikka (1000006918) Kivikautinen löytöpaikka

Liesjärven rannalta on löydetty kivikautinen tasataltta KM 27789.
Hakusanat: Kivikausi

Vaala, Manamansalon Peurapolku
Martinkannan pyyntikuopat (785010051) Ajoittamattomia pyyntikuoppia

Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla olevan muinaisen rantatörmän reunalla. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Lisäksi alueella on kaksi erittäin hyvin säilynyttä tervahautaa, joista toinen on halkaisijaltaan noin 20 m ja toinen noin 10 m.
Hakusanat: Ajoittamaton Elinkeinot

Vaala, Manamansalon Peurapolku
Manamansalon Vanha hautausmaa (785010052) Historiallisen ajan ruumiskalmisto

Manamansalon Muinaiskirkon paikka ja Vanha hautausmaa sijaitsevat Oulujärvessä olevan suuren Manamansalon saaren koillisosassa kauniilla mäntykankaalla. Paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 1989 ja 1991. Tutkimuksissa tuli esille 9 hautaa, joista yksi oli joukkohauta. Lisäksi alueelta havaittiin 25 hautauksen kuviot. Asiakirjalähteiden perusteella Kainuun ensimmäinen kirkko on rakennettu Manamansaloon 1550-luvun lopussa tai seuraavan vuosikymmenen alussa ja se poltettiin rappasotien aikana ilmeisesti vuonna 1578. Manamansalon hautausmaa on Kainuun vanhin tunnettu kristillinen hautausmaa.
Hakusanat: Historiallinen aika Hautapaikka

Vaala, Manamansalon Peurapolku
Muinaiskirkko (785010041) Kivikautinen asuinpaikka
Vaalan Muinaiskirkon asuinpaikka sijaitsee Manamansalon pohjoisosassa, muinaiskirkon muistomerkin luona. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sortuvasta rantatörmästä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia, mutta inventoinneissa paikalta on löydetty runsaasti kampakeramiikkaa (ajoitus noin 5000-2000 eaa.) sekä muita kivikautiselle asuinpaikalle tyypillisiä löytöjä kuten iskoksia, kaapimia ja keihäänkärki.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Vaasa, Vähäkyrö, Kaavontönkkä (1000000067) Rautakautinen kalmisto
Kaavontönkkä sijaitsee Vähänkyrön keskustassa Kyrönjoen länsirannalla olevalla mäenkumpareella, jonka laella on kaksi hautaröykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Soranotossa on vuonna 1932 löytynyt merovingiajan loppupuolen esineitä. Kaivauksissa 1932 löytyi runsaan esineistön lisäksi satoja rautaisia veneen niittejä, jotka kuuluvat venepolttohautaukseen. Venehautauksesta on löytynyt lisäksi monenlaisia teräaseita ja työkaluja, hevosen kuolaimet sekä hopea- ja pronssikoruja Skandinaviasta, Baltiasta ja Venäjältä. Vain osa kalmistoa on tutkittu. Kaavontönkkä on Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia kohteita, josta on saatu talteen runsaasti tutkimuksellisesti merkittävää löytöaineistoa. Kalmiston sijainti Kyrönjoen rannassa on myös vaikuttava.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vaasa, Vähäkyrö, Ristimäki (942010008) Rautakautinen hautaröykkiö
Ristimäki sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Ristimäki-nimisen mäkialueen pohjoiskärjessä, viljelysaukean itälaidalla. Matalalla mäentöyräällä on tutkimaton hautaröykkiö, jonka koko on noin 18 x 18 metriä. Sen keskellä on iso maakivi, jonka korkeus on noin 1 metri. Haudasta noin 10 metrin päässä sijaitsevan hiekkakuopan reunasta on löytynyt 1900-luvun alussa keihäänkärki, kilvenkupura, miekka ja iso veitsi mahdollisesti tuhoutuneesta haudasta. Esineet ovat merovingiajan keskivaiheilta. Ristimäen luoteispuolella, näköetäisyydellä peltoaukean laidalla sijaitsevat Kirstinmäki ja Mahlaistentönkkä ovat puolestaan kansainvaellusajan rikkaimpia kalmistoja Pohjanmaalla ja koko Suomessa.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Valkeakoski, Rapolanharju
Matomäki ja Hirvikallio (908000001) Rautakautinen röykkiöalue
Rapolanharjun ja Rautunselän väliseltä pelto-/metsärinnealueelta tunnetaan noin 120 kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista suurin osa on rautakautisia hautaröykkiöitä ja osa maanviljelyksessä syntyneitä peltoraunioita (mahdollisesti jo rautakautisia). Alueella sijaitsee myös kuppikivi sekä polttokenttäkalmisto (röykkiön 27 vieressä). Lisäksi paikalta on havaintoja asuinpaikasta sekä muinaispellosta.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka Kulttipaikka

Valkeakoski, Rapolanharju
Rapola (908010001) Rautakautinen muinaisjäännösalue

Rapolan muinaisjäännösalueen keskuksen muodostaa Suomen suurin linnavuori. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 160 ha. Linnavuoren keskeisin käyttövaihe ajoittuu vuosiin 800-1250. Harjun ylärinteiltä on löydetty suuri määrä asuinsijoja ja -kuoppia, tulisijoja ym. merkkejä asumisesta. Linnavuoren rakenne on poikkeuksellinen, sillä se muodostuu harjun keskellä olevasta supasta ja harjun rinteistä. Ylhäältä päin katsoen se on siten kehän muotoinen.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Puolustusvarustus Kulttipaikka

Vesanto, Patoveden kierros
Uimaranta (921010014) Kivikautinen asuinpaikka
Asuinpaikka sijaitsee Patoveden rannalla. Se on järveen viettävässä rinteessä, hiekkatasanteen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin neljä metriä vedenpinnan yläpuolella olevasta kohdasta, jossa maanpinta on ollut hiukan rikkoontunut.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Vesanto, Patoveden kierros
Kutemainen (921010016) Kivikautinen asuinpaikka
Kutemaisen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kutemainen-järven länsipuolella, hiekkamaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koetutkimuksissa, jotka on tehty muinaisella rantatörmällä ja -tasanteella.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Hukari-Rantavainio (922010018) Rautakautisia röykkiöitä
Hukari-Rantavainion röykkiöt sijaitsevat Sakaveden etelärannalla, Sakoistenlahden rantatörmällä, noin 50 m rannasta olevalla kivikkoisella maalla. Röykkiöt sijaitsevat rannansuuntaisena ketjuna. Osassa röykkiöistä on silmäkivi ja osassa reunakehä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta yhteentoista metriin. Alueella on tehty kaivauksia vuosina 1916, 1939 ja 1995. Paikalta on löydetty runsaasti rautakautisia, viikinki-ristiretkiaikaisia (800-1200 jaa.) esineitä, mm. kaksi kirvestä, miekka, kolme keihäänkärkeä, kupurasolki, vaa'an osia, hevosenkenkäsolki sekä bysanttilainen raha.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Isohaka (922010008) Ajoittamattomia röykkiöitä
Isohaan röykkiöt sijaitsevat Sakoistenlahdesta 400 m etelään, lounaaseen viettävällä rinteellä havumetsässä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Niiden halkaisijat vaihtelevat kuudesta yhteentoista metriin. Joissakin röykkiöissä on suurehko silmäkivi, jonka ympärille pienemmät kivet on kerätty. Kahteen röykkiöön on kaivettu koekuopat, joissa on havaittu ladottua kiveystä ja nokea. Osa röykkiöistä on vaurioitunut tienteossa.
Hakusanat: Ajoittamaton Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Kirmukarmu (922010020) Rautakautinen polttokenttäkalmisto
Kirmukarmun kalmisto on sijannut peltojen ympäröimällä mäellä. Polttokenttäkalmisto on ollut käytössä merovingi- ja viikinkiaikana (noin 600-1050 jaa.) ja kalmistosta löydetty raha viittaa vielä tätäkin pidempään jatkuneeseen käyttöön. Ensimmäiset kaivaukset paikalla on tehty vuonna 1894 ja niitä on jatkettu sekä 1800-luvun lopulla että 1900-luvun alussa. Löytöinä on mm. kullattu eläimenmuotoinen miekanponsi, lukuisia erityyppisiä keihäänkärkiä, angoja, permiläisiä vyönheloja, rannerenkaita, tasavartisia solkia sekä ketjuja. Kalmisto on nykyisin kokonaan tutkittu, eikä paikalla ole enää ehjää kulttuurikerrosta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Laukon kartano (1000001982) Historiallisen ajan kartano
Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on ollut osa suurehkoa kivilinnaa. Kaivauksissa kellarista on löytynyt keskiaikaista esineistöä, ja kartanoa ympäröivällä alueella on havaittu jälkiä keskiaikaisesta kulttuurikerroksesta. Merkittävimpiä löytöjä on 80 hopearahaa sisältänyt rahakätkö noin vuodelta 1500.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Laukon puisto (922010010) Rautakautinen kalmisto
Laukon kartanon puistossa - päärakennuksesta 100 m lounaaseen - sijaitsee loivasti kaakkoon kallistuvalla rinteellä mahdollinen rautakautinen kalmisto. Paikalta on vuonna 1938 löydetty keihäänkärki ja palanutta luuta isojen kivien välistä noensekaisesta maasta. Myöhemmin samalta paikalta löydettiin lisää raudanpalasia ja palanutta luuta. Kyseessä voivat olla polttokenttäkalmisto tai matalat, kiven- ja maansekaiset röykkiöt.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Linnankallio (922010024) Rautakautinen linnavuori
Linnankallion linnavuori sijaitsee Pyhäjärveen pistävällä niemellä Toutosenselän rannalla. Rannansuuntainen koillispuoli on äkkijyrkkä, kielekkeinen kallio, kuten myös kallion kaakkoispuoli. Lounaissivu on loiva, jonka vuoksi sinne on tehty kivivalli. Vallin pituus on 90 m ja se on nykyisin osittain katkelmallinen. Luoteispäässä ei sen loivuudesta huolimatta ole vallia havaittavissa.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Linnamäki (922010007) Rautakautinen linnavuori
Vesilahden linnamäen muinaislinna sijaitsee Lamminjärvestä 200 m itään. Kalliopohjaisella, loivarinteisellä mäellä on näkyvissä kivisiä vallituksia. Erityisesti portin suojalaitteet ovat selvästi havaittavissa. Kallion laella on ainakin 9 röykkiötä, joista suurimman halkaisija on 2-3 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiöiden funktio on epäselvä. Linnavuoren alue kartoitettiin vuonna 1951 ja samalla mäen laella suoritettiin kaivauksia. Kaivauksissa löydettiin nuoremman rautakauden esineitä (nuolenkärki ja katkelma, veitsi, arabialainen raha, saviastianpaloja) sekä rautakuonaa ja palanutta luuta. Lisäksi alueella sijaitsee kaksi mahdollista asunnonpohjaa.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rahoinen (922010019) Rautakautisia röykkiöitä
Rahoisten kivestä rakennetut röykkiöt sijaitsevat Suomelanlahden itärannalla kesämökin pihamaalla. Röykkiö 1 on osittain vaurioitunut länsireunastaan. Röykkiön koko on 5 x 5 m ja sen korkeus on vähän yli 0,5 m. Röykkiö 2 on tien vieressä, sen koko on 6 x 5 m ja korkeus 1 m. Röykkiöt ovat nurmettuneet. Röykkiöt ajoittuvat muotonsa ja sijaintipaikkansa perusteella rautakauteen, mutta niitä ei ole tutkittu eikä paikalta ole löytöjä.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rautiala (922010006) Rautakautinen kalmisto
Rautialan rautakautinen löytöpaikka sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa. Vuonna 1910 suoritetussa kartoituksessa paikalta löydettiin kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää. Rautiala päätettiin kartoittaa, koska virkatalon pääportaiden edustalta oli edellisenä vuonna löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki ja putkikirves. Röykkiöt numero 5, 8 ja 10 kaivettiin vuonna 1916. Kaivaja piti niitä nuorina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt enää mitään.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rukoushuone (922010003) Rautakautinen ruumiskalmisto
Rukoushuoneen ruumiskalmisto löytyi vuonna 1955 uutta rukoushuonetta rakennettaessa. Rakennustöissä oli osuttu suoraan kalmiston keskiosaan. Arkeologiset kaivaukset suoritettiin seuraavana kesänä. Osa haudoista oli itä-länsi -suuntaisia, niihin oli vainajille laitettu tuonpuoleista elämää varten esineitä mukaan ja ne ajoittuivat ristiretkiaikaan noin 1050-1200 jaa. Kalmistosta ei ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Suomela (922010005) Rautakautinen kalmisto
Suomelan kalmisto sijaitsee Alhonselän itä-kaakkoispäässä Suomelanlahden pohjoisrannalla. Paikalla ei ole tehty varsinaisia arkeologisia kaivauksia, mutta inventoinneissa on saatu talteen mm. keihäänkärkiä, kirveitä, jalustin, luukamman kappale, miekan kappaleita ja hevosenkenkäsolki sekä palanutta luuta. Löydöt viittaavat siihen, että paikalla on kalmisto, joka on ajoitettu viikinki- ja ristiretkiaikaan (noin 800-1200 jaa).
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Tonttimäki (922010015) Rautakautisia röykkiöitä
Tonttimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Sakaselän pohjoisrannalla metsäisen harjanteen kaakkois-eteläpäässä, osittain myös pellonpientareella. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6-10 m, korkeudet 0,5-1,5 m. Vuonna 1986-87 röykkiöistä tutkittiin yksi ja se ajoittui löytöjen perusteella kansainvaellus- ja merovingiaikaan noin 400-800 jaa. Löytöjä olivat saviastian- ja kuonanpalaset sekä miekankatkelma.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka

Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Vesilahden maalinnoitukset (1000001930) Historiallisen ajan linnakevarustuksia
Vesilahden Narvan kylän lähellä on venäläisten vuosina 1914-17 rakennuttamia tukikohtia, jotka kuuluvat Venäjän pääkaupungin Pietarin suojavarustuksiin. Hurskasvuoren linnoitus sijaitsee Alhonselän lounaispuolella Naarvajoen rannalla, peltojen ympäröimällä, jyrkästi nousevalla isolla mäellä kuusimetsässä. Kukkulan rinteille on louhittu kallioon noin 1 km verran taistelu- ja yhdyshautoja, ja laelle miehistösuojia, joista yksi on rekonstruoitu 1980-luvun alussa. Hurskasvuorella, Ihkamäellä ja Poukan tilan lähellä olevien linnoituslaitteiden tarkoituksena oli kontrolloida Pyhäjärven eteläpuoleista maaliikennettä. Vuoden 1918 kansalaissodassa linnoitus toimi punaisten tukikohtana.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus

Virrat, Perinnekylä
Marttisensaaren varustukset (1000001990) I maailmansodan varustus
Marttisensaaren varustukset muodostuvat yhteensä viidestä linnoitusalueesta, jotka ovat 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja varustuksia. Varustukset on rakennettu vuosina 1916-17 ja ne ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja siitä edelleen Kuopion suuntaan kulkevaa linnoitusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi suojatakseen Pietarin saksalaisten mahdollisten hyökkäysten varalta.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus

Vöyri, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 2 Åkers (944010082) 3 pronssikautista hautaröykkiötä

Röykkiöt sijaitsevat pienellä metsäniemekkeellä Vitmossenin eteläpuolella. Röykkiöt sijaitsevat noin 50 metrin päässä toisistaan. Niitä ei ole tutkittu.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Vöyri, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 3 (944010083) Kivi-/pronssikautinen asuinpaikka
Vitmossen 3 on kivikauden loppuun ja pronssikauden alkuun ajoittuva poikkeukselliselta vaikuttava asuinpaikka-alue, jossa korkeahkolla kalliomäellä on 13 ihmisen asuinpaikaksi raivaamaa kivien reunustamaa tasannetta. Paikalta on 1980-luvulla tehdyissä kaivauksissa löydetty hylkeenpyyntiasuinpaikalle tyypillistä esineistöä. Löytöaineistosta valtaosan muodostivat hylkeenluut. Muita löytöjä olivat saviastioiden palat, kvartsiesineet ja liuske-esineiden palat.
Hakusanat: Kivikausi Pronssikausi Asuinpaikka

Vöyri, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 4 (944010084) 9 pronssikautista hautarauniota
Vitmossen 4 on laajan suoalueen etelälaidassa sijaitseva mäkinen ja vaikeakulkuinen suosaareke, jolla sijaitsee yhdeksän hajallaan olevaa matalahkoa kiviröykkiötä, joiden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kuuteen metriin ja korkeus neljästäkymmenestä sentistä puoleentoista metriin. Vitmossen 4:n röykkiöille on tyypillistä, että ne sijaitsevat suuren maakiven vieressä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka

Vöyri, Vitmossens vandringsled
Vörsmosslyckan (944010085) 2 pronssikautista hautarauniota

Vitmossenin eteläpuolella sijaitsee pieni noin 100 x 75 m halkaisijaltaan oleva suosaareke, jolla sijaitsee kaksi noin 60 metrin päässä toisistaan olevaa pronssikautista hautaröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat kallion vastakkaisilla laidoilla. Molemmat röykkiöt ovat matalahkoja ja rakenteeltaan varsin epämääräisiä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
 © Museovirasto