Muinaispoluilla esiteltävistä muinaisjäännöksistä on alla lyhyet kuvaukset. Kohteet on luetteloitu aakkosjärjestyksessä kunnittain. Kohteen nimen perässä sulkeissa oleva numerosarja viittaa Muinaisjäännösrekisterin kohdenumeroon, jonka avulla muinaisjäännökset löytyvät viranomaisten rekistereistä.
Kohdekuvauksen loppuun on laitettu kävijöitä helpottamaan hakusanoja. Selaimen ”etsi”-komennon avulla voi nopeammin hakea muinaisjäännöksiä tältä sivulta ajoituksen tai sen tyypin mukaan.
Käytetyt hakusanat ovat: Kivikausi, Pronssikausi, Rautakausi, Keskiaika, Historiallinen aika, Hautapaikka, Asuinpaikka, Elinkeinot, Kulttipaikka, Puolustusvarustus.
Enontekiö, Peurapolku
Jyppyrä (47010007) Peurakuoppia
Säilyneet pyyntikuopat (kartoituksen mukaan Jyppyrässä näitä on yhteensä 107) muodostavat luode - kaakko -suuntaisen 1,5 km pitkän maastoa noudattelevan ketjun Jyppyrän lounaisrinteellä. Pyyntikuoppaketjut muodostuvat maahan kaivetuista kuopista riveistä, jolla on pyydystetty hirviä tai peuroja. Sopivilla paikoilla kuoppia saattaa olla yhdestä jopa muutamaan sataan. Pyyntikuoppia on alettu tekemään kivikaudella, mutta niitä on käytetty pyyntiin vielä historiallisellakin ajalla. Jyppyrän kuopat ajoittuvat välille n. 1000 eKr. - 500 jKr.
Hakusanat: Kivikausi Elinkeinot
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Kaunismäki (50010016) Rautakautinen kalmistoalue
Euran (Vanhan kansakoulun) Kaunismäen alueella on matala röykkiömäinen kiveys, liesiä ja 30 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä tullut kahdeksasta haudasta ja niistä suurin osa oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, tekstiilijäännöksistä, jossa oli kiinni pronssispiraaleja, sormuksista, rahoista, keihäänkärjistä, soljista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan eli aikaan noin 1000 – 1200 jKr. Liesien perusteella oletetaan, että kohteella on kalmiston lisäksi myös asuinpaikka.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Keittiömäki (50010043) Esihistoriallinen muinaisjäännösalue
Keittiömäen muinaisjäännösalue sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Alueelta on löydetty myös mm. kivilaji-iskos, jonka on arveltu osoittavan, että paikalla on rautakautisen kulttuurikerroksen lisäksi myös kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalueeseen kuuluu myös kaksi kiviröykkiötä.
Hakusanat: Kivikausi Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Käräjämäki-Osmanmäki (50010027) Rautakautinen kalmistoalue
Käräjämäki-Osmanmäen muinaisjäännöskompleksi käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet. Se sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Myös kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta. Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Linnavuori (50010023) Rautakautinen linnavuori
Kauttuan linnavuori on Ala-Satakunnan ainoa linnavuori. Se on alavasta peltotasangosta kohoava metsäinen mäki. Linnan koillis-pohjoissivu on äkkijyrkkä kallionseinämä, muut ovat huomattavasti loivempia ja niiden reunoilla on näkyvissä vallin kivisiä perustuksia. Perustusten runkona on isoja maakiviä. Kiveyksen leveys vaihtelee 1,3–4,5 m välillä ja sen korkeus on keskimäärin 1-2 m. Kiveyksen pituus on noin 56 m. Se rajaa noin 40 x 30 m laajuisen alueen, jonka lounaisreunalla on mahdollinen porttiaukko sekä merkkejä mahdollisesta ulommasta varustuksen pohjasta. Paikalla on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia kolmesti. Niiden perusteella linnamäki olisi ollut käytössä ainakin 700–800 -luvuilla jKr.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Luistari (50010032) Rautakautinen ruumiskalmisto
Luistarin muinaisjäännösalueen tunnetuimman osa muodostaa rautakautinen ruumis- ja röykkiökalmisto, josta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla sijainneesta pronssikautisesta asuinpaikasta sen sijaan kertovat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan myös yhdistää tähän aikaan. 500-luvun lopulla vainajat alettiin Luistarissa haudata ruumishautoihin. Tapa oli Suomessa uusi ja ilmeisesti omaksuttu germaaniselta alueelta. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Myös lasten hautoja alkaa löytyä tältä ajalta. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja. Tätä on pidetty osoituksena kristinuskon vaikutuksesta.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Pappilanmäki (50010029) Rautakautinen ruumiskalmisto
Kirkkoherra Laihiander mainitsee kirjoituksessaan vuodelta 1753, että Pappilanmäessä on hautausmaa ja sieltä on löydetty ihmisen luita ja messinkiketjua. Nykyiselle paikalleen pappila rakennettiin vuonna 1843. Perustuksia kaivettaessa löydettiin upea, hopeakoristeinen ristiretkiajalle ajoittuva miekka. Vuonna 1927 pappilan rakennuksen koillispuolelta löytyi rautakautisia esineitä. Päärakennuksen alta on löydetty lisäksi kaksiteräinen, kullalla ja hopealla päällystetty sekä eläinornamentiikalla koristettu loistomiekka 600-luvun lopulta. Miekan tuppi oli myös säilynyt ja sitä koristaa härkäpäinen kala. Samasta haudasta on vielä ns. permalainen vyö. Pappilan puutarhasta on keihäänkärki, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä. Alueella on tehty useita kaivauksia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Suurin osa kalmistosta on tuhoutunut aikojen kuluessa rakennustöiden yhteydessä.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Tyttöpuisto (50010058) Kivikautinen asuinpaikka
Tyttöpuiston kivikautinen asuinpaikka on sijainnut mäntykankaalla Eurajoesta noin 500 m itään. Asuinpaikka sijaitsi länteen laskevalla terassilla. Paikalla on suoritettu 1980-luvulla useaan kertaan kaivaustutkimuksia. Tutkimuksissa todettiin, että alueen lounaisosassa sijaitsi useita kymmeniä liesiä, mutta löytöjä oli vähän ja kulttuurikerros oli ohut. Alueelta löytynyt keramiikka ajoittaa kohteen kivikauden kampakeraamiseen vaiheeseen (5000–2000 eKr.) Suuri osa Tyttöpuiston asuinpaikasta on tuhoutunut rakennustoiminnan seurauksena ja nykyisin kohde on vapautettu rauhoituksesta.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Vainionmäki (50010028) Rautakautinen ruumiskalmisto
Vainionmäen löydöt ja siellä tehdyt muut arkeologiset havainnot viittaavat siihen, että paikalla on sijainnut ruumiskalmisto. Paikka on ruumiskalmistoille tyypillistä hiekkapohjaista mäkeä. Puutarhasta, Vainionmäen päärakennuksen pohjoispäädystä, on löydetty keihäänkärki ja toinen keihäänkärki on löydetty taloon tulevan ajotien kohdalta. Alueella on suoritettu arkeologiset kaivaukset vuonna 1898. Tämän jälkeen paikalla on tehty muutamaan otteeseen koetutkimuksia. Kalmistoa arvellaan olevan jäljellä mäen pohjoisrinteessä ja laella. Maan pinnalle on näkyvissä ainoastaan epämääräistä kiveystä ja vajoamia.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Eura, Aika matka Euran esihistoriaan
Uusi kansakoulu (50010022) (Kauttuan ala-aste) Kivikautinen asuinpaikka
Euran Uuden kansakoulun asuinpaikka sijaitsee mäntykankaalla nykyisen Kauttuan ala-asteen pihalla. Paikalta on runsaasti irtolöytöjä ja vuonna 1994 suoritetussa tutkimuksessa paikalta todettiin myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kiinteitä rakenteita, tulisijoja ja hiekkakivilaaoista kasattuja pyöreitä ja nelikulmaisia rakenteita. Kiviesineiden lisäksi paikalta on keramiikkaa ja kivilaji-, pii- ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka ajoittuu kivikauden puoliväliin kampakeraamiselle kaudelle n. 4200 -2000 eKr. Kohde on rakentamisen yhteydessä suurimmaksi osaksi tuhoutunut.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Halikko, Rikalan muinaispolku
Rikalanmäki SW (73010022) 4 Rautakautinen polttokalmisto
1970-luvulla tehdyissä tutkimuksissa Rikalanmäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta, joka sijaitsee kallion rinteellä, joka viettää etelään ja kaakkoon. Rikalanmäellä sijaitsee myös kuppikivi, joka ilmeisesti ajoittuu rautakaudelle.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Halikko, Rikalan muinaispolku
Tuominen (73010022) Rautakautinen ruumiskalmisto
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja ja osin rakennustöissä tuhoutuneita. Rikalanmäen vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat pronssikaudelle ja nuorimmat rautakauden lopulle. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Rikalanmäen tunnetuin muinaisjäännös on runsaslöytöinen ristiretkiaikainen (n. 1025/1050 – 1150/1200/1300 jKr.) ruumiskalmisto.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Flinck (165010031) Rautakautinen polttokenttäkalmisto
Flinckin polttokenttäkalmisto sijaitsee maantien ja siitä noin 15–20 m itään olevan Flinckin omakotitalon välisellä perunamaalla. Kalmiston laajuus on noin 7 x 13 m. Sen länsiosa rajoittuu maantiehen: osa löydöistä on tullut aivan maantien leikkauksesta. Suurin osa esineistä on löydetty kuitenkin perunamaan kohdalta. Paikalta on löydetty keihäänkärkiä, rannerengas, spiraalisormuksia, hevosenkenkäsolkia.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Köykkälä (165010037) Rautakautinen muinaisjäännösalue
Köykkälän muinaisjäännösryhmässä on kaksi kuppikiveä, rautakautinen röykkiö sekä rakennusjäännöksiä historialliselta ajalta. Röykkiöstä on koetutkimuksissa löydetty rautakautista keramiikkaa. Kuppikivet sijaitseva 1,5, metrin päässä toisistaan ja niistä itäisemmässä kuppikivessä on kaksi kuppia noin 25 cm:n päässä toisistaan kiven tasaisesta kaartuvalla pinnalla. Läntisemmän kiven koko on 50x50 cm ja korkeus 25 cm. Kiven laella on kolme kuppia aivan vierekkäin. Muinaisjäännösalue sijaitsee Räikälänjoesta noin 250 m länteen. peltojen ympäröimällä kiinteitä maakiviä täynnä olevan harjanteen korkeimmassa osassa.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Laurinlähde (165010032) Historiallisen ajan kaivo
Laurin lähde sijaitsee maantiestä noin 10 m itään, metsäisen mäenrinteen alaosassa, tasaisella maastokohdalla. Lähde on kivistä rakennettu niin, että alkuperäisestä lähteen rakennetta ei ole enää jäljellä. Lähteen koko on 80 x 80 cm ja sen syvyys on 116 cm. Lähteessä on tasainen sorapohja.
Hakusanat: Historiallinen aika Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Lensunkallio (165010038) Rautakautinen/keskiaikainen asuinpaikka-alue
Lensunkallion rautakautisessa/ keskiaikaisessa muinaisjäännösryhmässä on saviastian palojen löytöpaikka ja historiallisen ajan rakennusjäännöksiä. Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeen luoteispäässä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Asuinpaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä 1(165010033) Rautakautinen röykkiö ja uhrikivi
Räikälän muinaisjäännöskompleksissa on kaksi rautakautista röykkiötä, jotka sijaitsevat noin 25 metrin päässä toisistaan. Näistä koillisempi on tutkittu, mutta esineitä kaivauksissa ei löydetty. Tutkitussa röykkiössä kiinni on kuppikivi, jotka yleensä ajoitetaan rautakaudelle, mutta voivat olla myöhäisempiäkin.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä 2 (165010034) Rautakautinen kalmisto ja uhrikivi
Räikälä 2:n muinaisjäännösalue koostuu polttokenttäkalmistosta ja kuppikalliosta, joka on noin 30 metrin päässä kalmistosta kaakkoon. Paikalla on suoritettu ainoastaan koetutkimukset, joiden yhteydessä paikalta on löydetty saviastianpaloja sekä palanutta luuta, joiden joukossa on palanen viivakoristeisesta luuesineestä. Kohde sijaitsee metsäisen mäkirinteen alaosassa, metsän peittämässä maastossa. Räikälän kievarin vieressä olevassa kalliossa on lisäksi piirroksia, joista vanhimmat ovat viime vuosisadalta.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Hautapaikka Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälä (165010035) Rautakautinen uhrikivi
Kuppikivi sijaitsee metsäisen Määkynmäen länsilounaisrinteen alaosassa. Kivi on luodekaakko -suuntaisen huvilatien lounaisreunalla suunnilleen metrin päässä tien reunasta. Kivi on noin kuutiometrin kokoinen ja pinnaltaan tasainen. Kivi on käännetty syrjään huvilatietä levennettäessä, joten se ei ole aivan alkuperäisellä paikallaan. Kivessä on kaksi kuppia, joista suuremman halkaisija on 5 - 6 cm ja pienemmän 3 cm.
Hakusanat: Rautakausi Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Räikälänjoki (165010036) Rautakautinen löytöpaikka
Räikälänjoen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee jokivarren itärannalla. Kohde on saviperäisen, loivahkon peltorinteen alaosassa ja aivan peltoalueen luoteisosassa. Vuonna 1984 tehdyissä lyhyissä koetutkimuksissa paikalta on löydetty saviastian reunapala ja kvartsi-iskoksia.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Veräjänsuu (165010039) Rautakautinen kalmisto ja uhrikivi
Veräjänsuun muinaisjäännösalueella on polttokalmisto ja kuppikivi. Ne sijaitsevat puustoisella peltosaarekkeella, joka pohjoisreunastaan rajoittuu maantiehen. Kuppikivi sijaitsee noin viisi metriä metsäsaarekkeen eteläreunassa pohjoiseen. Kiven pituus on noin 1,5 m, leveys noin 1 metri ja korkeus 30–40 cm. Kiven tasaisella pinnalla on yhdeksän kuppia, joista kaksi on hyvin kookasta ja syvää, muut matalia ja pieniä. Alueella tehdyissä koetutkimuksissa paikalta löytyi polttokenttäkalmistolle tyypillinen kivensekainen maakerros, josta löytyi saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka
Janakkala, Kulttuurimuistojen luontopolku
Hakoinen 1 (165010041) Rautakautinen uhrikivi
Noin kolme metriä korkean mäennyppylän laella sijaitsee kuppikivi, jonka koko on 70 x 60 cm ja korkeus on 20 cm. Kiven laella on näkyvissä yksi selvä kuppi.
Hakusanat: Rautakausi Kulttipaikka
Jämsänkoski, Linnasenmäki
Linnasenmäki (183010001) Rautakautinen linnavuori
Linnasenmäki on jyrkkärinteinen metsäinen kallio (noin 40 metriä kosken yläpuolella), jonka laen länsi-, etelä- ja itäsivuilla on noin 125 metrin pituisella matkalla matalan kehävallin jäännöksiä. Kallion laki on melko tasainen ja sen rinteet ovat itä-kaakkoisrinnettä lukuun ottamatta jyrkkiä. Vallinjäänteet linnavuoren laella koostuvat keskikokoisista kivistä, lohkareista ja maakivistä. Vallin kaakkoiskulmauksessa on porttiaukko.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus
Kristiinankaupunki, Susireitti ja Karijoki, Luolareitti
Susiluola (409010050) Paleoliittiseksi tulkittu kivikautinen asuinpaikka
Susiluola on peruskalliossa oleva vaakarako, joka on täyttynyt maa-aineksella. Luolan maakerroksista osan on tulkittu olevan peräisin viime jääkautta edeltävältä ajalta ja niihin näyttää liittyvän merkkejä ihmisen toiminnasta. Paikalta löydetty kiviesineistö, vertautuu keski-paleoliittiseen Mousterien-teknokompleksin esineistöön. Ihmisen jäänteitä luolasta ei ole löydetty, mutta tuohon aikaan Eurooppaa asuttivat Neandertalin ihmiset.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Brobacka (220010017) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä
Brobackassa on useita erityyppisiä ja eri-ikäisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäänteitä. Brobackassa sijaitsevat rakenteet ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistorialliset muinaisjäännökset ovat eteläisen mäen laella. Eteläisemmällä mäellä sijaitsee kaksi nelisivuista latomusta, joista latomus 1 on tutkittu ja löytöjen perusteella se ajoittuu rautakauden alkuun (n. 50-600 jKr.). Myös pohjoisen mäen etelärinteestä on merkkejä esihistoriallisesta ihmistoiminnasta. Brobackan alueella on lisäksi ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista historiallisen ajan uuneihin. Eteläisen mäen on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka
Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Lilla Näset (220010025) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä
Rantaviivan tuntumassa matalana kohoava Lilla Näset on sekametsää kasvavan niemi. Paikalla sijaitsee kuppikallio ja polttokalmisto sen ympärillä. Kuppikalliossa on 9-11 matalaa ja melko vaikeasti havaittavaa kuoppaa puolenmetrin laajuisella alueella. Polttokalmisto ajoittuu löytöjen perusteella kansainvaellusajalle (400 - 600 jKr.) Kaivauslöytöinä ovat tulleet mm. kolme keihäänkärkeä, helmen katkelma, keramiikkaa, ja palanutta luuta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka
Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Själdberget (220010104) Rautakautinen kivirakenne
Latomus sijaitsee korkean ja kallioisen Själdbergetin kaakkoispäässä olevalla mäellä. Mäen kaakkoisreunassa on kaksi latomusta. Toinen on isohkoista kivistä koottu mahdollisesti spiraalin tai sisäkkäisten kehien muotoon (7.5. x 8 m). Sen koillisreunassa kulkee luode - kaakko -suuntainen kivirivi. Latomus 2 sijaitsee kalliotasanteella, noin 20 m latomuksesta 1 pohjoisluoteeseen. Isohkoista kivistä (50 cm) kootun epäsäännöllisen ja sammaleen peittämän latomuksen koko on 5 x 5 x 0.5 m. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus jää toistaiseksi epävarmaksi, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella ne voivat olla rautakautisia hautoja. Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Karjaa, Lepinjärven kulttuuri- ja ympäristöpolku
Stora Näset (220010023) Rautakautinen polttokenttäkalmisto
Stora Näset on eteläosastaan tiheää sekametsää kasvava heinittynyt peltojen ympäröimä mäki, jonka laella on kalliopaljastuma. Mäen pohjoispuoli on peltoa. Koetutkimusten perusteella paikka on tulkittu polttokalmistoksi likamaakerroksen, palaneen kiveyksen ja saviastianpalojen perusteella. Mäen lounaisrinteessä on kylmämuurattua rakennetta noin 20 metrin pituudelta. Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Lahti, Porvoonjoen kulttuuripolku
Ristola (398010003) Kivikautinen asuinpaikka
Lahden Ristolan asuinpaikka on yksi Suomen vanhimmista ja se ajoittunee noin 8600 - 8200 eKr.: eli noin kymmenentuhannen vuoden taakse. Löydöt ovat pääsääntöisesti löytyneet Porvoonjoen laaksoon viettävältä hiekka- ja savihiesupohjaiselta peltorinteeltä ja sen yläpuolelta tielinjalta. Tien ja jalankulkuväylän alle jääneitä asuinpaikan osia sekä eteläpuolista peltorinnettä on tutkittu useasta kohdasta. Asuinpaikan vieressä kalliossa, maantien ja pyörätien välissä, sijaitsee mahdollinen kvartsilouhos, joka on noin 1,5 m syvä kuoppa kalliossa. Tienleikkauksessa erottuu puolikas toisesta samanlaisesta kuopasta. Kohde on suojattu verkkoaidalla.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Laitila, Untamalan kulttuuripolku
Untamalan kumpukalmisto (400010252) Rautakautinen kumpukalmisto
Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto on muinaisjäännös, josta Untamalan tyypin kummut ovat saaneet nimensä. Paikalla on vielä 1900-luvun alussa sijainnut lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmiston käyttö on alkanut vanhemmalla roomalaisajalla ajanlaskun taitteessa, mutta sitä on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa kummuista on tutkittu 1900-luvun alussa ja osa niistä on tuhoutunut myöhemmissä soranotoissa. Untamalan kumpukalmiston muinaisjäännökseen kuuluu myös kylätien länsipuolella sijaitseva kymmenen pystykiven rivi. Näitä on tulkittu joko hautamuistomerkeiksi tai esim. kulkuväylän merkiksi. Samanlaisia kiviä on vielä kolme tienvarressa kumpukalmistosta pohjoiseen.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Laitila, Untamalan kulttuuripolku
Elsilä (400010252) Rautakautinen kuppikivi ja mahdollisia röykkiöitä
Elsilän pienellä Joukahaisen tien ja valtatien 8 kulmaukseen jäävällä peltosaarekkeella sijaitsee maansekaisia röykkiöitä, joiden arvellaan ajoittuvan rautakaudelle sekä kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kuppikivi sijaitsee saarekkeen eteläosassa. Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka
Laitila, Untamalan kulttuuripolku
Untamalan kirkko (400010252) Rautakautisia ruumishautoja
Untamalan kirkon eteläpuolella on nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, jota nimitetään Kalevanpojan viikatteentikuksi. Kiven juuressa tehtiin vuonna 1952 arkeologiset kaivaukset, joissa löytyi kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100–1200-luvuille. Löydöt viittaavat siihen, että vainajat ovat olleet naisia. Muualta kirkkomaalta ei koekaivauksissa ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kirkkomaalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan rakennuksen kivijalan alta on löytynyt ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka viitannee siihen, että paikalla on alun perin sijainnut laaja myöhäisrautakautinen kalmisto. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa.
Hakusanat: Rautakausi Historiallinen aika Hautapaikka Kulttipaikka
Lappi, Sammallahdenmäen röykkiöalue
Sammallahdenmäki (406010010) Pronssikautinen röykkiöalue
Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää n. 40 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 m:n matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Alue on Unescon maailmanperintökohde. Sammallahdenmäellä on useita erilaisia pronssikautisia (n. 1300–500 eKr.) röykkiötyyppejä: matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä matalia paasiarkullisia röykkiöitä esiroomalaiselta rautakaudelta (500 eKr. – 50 jKr.). Lisäksi paikalla on neliskulmainen, matala hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Se on epäsäännöllinen kivistä koottu n. 20 metriä halkaisijaltaan oleva latomus, jonka korkeus on noin puoli metriä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Hääkivi I (418010019) Rautakautinen asuinpaikka
Hääkiven asuinpaikka sijaitsee Liuhan vuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohdan itäpuoleisella niemekkeellä. Muinaisjäännös sijaitsee korkeimmalla kohdalla olevalla terassilla, entisellä pellolla ja sen pohjoispuolella paikassa, jossa on isoja kiviä näkyvissä. Paikalle tehdyissä koetutkimuksissa on löydetty rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa, mahdollisesti rakennuksen seinässä käytetty savitiivistettä.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka
Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Hääkivi II (418010020) Rautakautinen kalmisto
Hääkivi 2:n alueella sijaitsee mahdollinen kalmisto. Paikka on tasaisen savipellon keskellä pienehköllä peltosaarekkeella. Koetutkimusten perusteella paikalla on polttokenttäkalmisto. Löydöt koostuvat rautakauden keramiikasta, ja palaneesta luusta. Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Päivääniemi (418010001) Rautakautinen hautaröykkiökalmisto
Rautakautinen röykkiökalmisto on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Kalmistossa on n. 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä tai matalaa kiveystä. Läpimitaltaan rakennelmat ovat kolmesta kymmeneen metriin. Päivääniemen kalmiston röykkiöille on tyypillistä, että niissä on suurikokoinen silmäkivi, jonka ympärille muut kivet on ladottu. Röykkiöt on tunnettu jo 1700-luvulta lähtien ja niitä on tutkittu useaan otteeseen 1800-luvulla. Vain yksi röykkiöistä on tutkittu sen jälkeen. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkään, mutta runsaimmat löydöt ovat aikaväliltä 600–800 jKr.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Lempäälä, Pyhän Birgitan polku
Pirunlinna (418010014) Rautakautinen muinaislinna
Pirunlinnana tunnetun kalliomäen kaakkois-koillisreunoilla on kivistä tehty vallimainen kivirakennelma. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on tasanne. Ulospäin kallistunut kallio muodostaa luontaisen suojan tälle tasanteelle. Luolasta on löydetty 8 piistä tehtyä kivikautista nuolenkärkeä, mutta linnavuorelta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä varsinaisesta asutuksesta.
Hakusanat: Kivikausi Rautakausi Puolustusvarustus
Lieto, Vanhalinnan arkeologiapolku
Aittamäki (423010002) Rautakautinen polttokalmisto
Aittamäen korkeimman kohdan länsipuolelta on löytynyt viikinkiaikaan ajoittuva polttokenttäkalmisto, jonka alapuolelta on löytynyt myös vanhempaan roomalaisaikaan ajoittuvia ns. Kärsämäentyypin uurnahautauksia. Aittamäen ohi kulkee Härkätie, joka on ollut yksi merkittävimmistä kulkuväylistä Suomessa ja ilmeisesti sitä on käytetty jo rautakaudella.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Lieto, Vanhalinnan arkeologiapolku
Vanhalinna (423010001) Rautakautinen linnavuori ja asuinpaikkakerroksia
Vanhalinnan kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Mäki on alun perin varustettua etelärinnettä lukuun ottamatta vaikea nousuinen.. Linnavuorta ja sen ympäristöä on tutkittu useaan otteeseen (vuosina 1886, 1889, 1908–09, 1957-60, 1962, 1964 ja 1970-75) ja kaivauksissa on löydetty merkkejä kolmesta eri käyttövaiheesta. Varhaisin näistä ajoittuu pronssikaudelle (1100–500 eKr.), seuraava kansainvaellus- ja merovingiajalle (n. 500-700 jKr.) ja viimeisin rautakauden lopulle, 1000-luvulta alkaen. Tätä linnavuoren kaikkein aktiivisinta käyttövaihetta kesti 1300-luvun alkupuolelle. Ainakin osan tästä ajasta mäellä on asuttu pysyvästi ja rautakaudella se linnoitettiin.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka Puolustusvarustus Kulttipaikka
Loviisa, Ehrensvärdinpolku
Rosen ja Ungern (1000003233) Loviisan maalinnoitukset
Suomen itärajan turvaksi alettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla rakentaa vuonna 1748 Degerbyn, myöhemmin Loviisan maalinnoitusta. Maalinnoituksen rakennuspaikka osoittautui mm. upottavan pohjan vuoksi kelvottomaksi, minkä takia työt keskeytettiin. Valmiiksi ehdittiin kuitenkin saada bastionit Rosen ja Ungern sekä niihin kuuluvat maavallit.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus
Maalahti, Järnåldersleden
Nisseshagen S (475010001) Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue
Nisseshagenin eteläisellä muinaisjäännösalueella on noin 400 metrin matkalla suunnilleen 100 metrin levyisellä, pohjois-eteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä yhdeksän erikokoista röykkiötä, kaksi kuppikiveä sekä kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä. Röykkiöiden koot vaihtelevat kuudesta metristä noin kahteenkymmeneen viiteen metriin. Röykkiöistä suurinta on tutkittu osittain 1903. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä sijaitsee vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka
Maalahti, Järnåldersleden
Nisseshagen N/Långmark (475010002) Rautakautinen asuinpaikka ja kalmistoalue
Nisseshagen N sijaitsee Storsjön viljelysaukeaksi kuivatun entisen järven itä-koillispuolella. Metsässä, viljelysmaan ja suon välillä on 14 röykkiötä, 6 kuppikiveä sekä asuinpaikkajäänteitä noin 430 x 300 metrin suuruisella alueella. Kohde ajoittuu rautakauteen. Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Perniö, Lupajan muinaispolku
Karpinmäki 1 (586010072) 2 pronssikautista hautaröykkiötä
Karpinmäki 1 on luoteis-kaakkosuuntainen kallioselänne, jonka luoteispuolella on Karpinmäki 1:n pronssikautinen hautaröykkiö. Röykkiön eteläosa on tuhoutunut. ja sen länsireunalla on näkyvissä kehäkiveystä. Kooltaan se on noin 9 x 6 metriä ja sen korkeus on puolitoistametriä. Röykkiöstä 1 noin viisi metriä luoteeseen on röykkiö 2., Röykkiötä ei ole entisöity ja kivet ovat hajallaan laajalla alueella. Nykyisin sen halkaisija on 17 m ja sen keskellä on suunnikaan muotoinen kivistä tehty arkkurakennelma. Röykkiöt on tutkittu vuonna 1879.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Perniö, Lupajan muinaispolku
Karpinmäki 2(586010073) Pronssikautinen röykkiö
Karpinmäki 2 on luoteis-kaakkoissuuntainen kallioselänne, jonka keskivaiheilla mäen korkeimmalla kohdalla on Karpinmäki 2:n pronssikautinen röykkiö. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka reunalla on näkyvissä litteitä pystykiviä, jotka mahdollisesti ovat peräisin paasiarkusta. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja sen korkeus on noin kaksi metriä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Perniö, Lupajan muinaispolku
Tiiikkinummi (586010077) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä
Tiikkinummi on luoteis-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpinmäen (entisen Preitinmäen) eteläpuolella. Sen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovingiajalle (600 – 800 jKr.) ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa. Polttokenttäkalmistosta on löytynyt hienoja aseita, mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Paikalla on selvimmin erotettavissa kolme kehämäistä hautalatomusta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka Kulttipaikka
Piikkiö, Linnavuoren reitistö
Huttalanlinnavuori (602010027) Rautakautinen linnavuori
Muinaisjäännöskompleksi, johon kuuluvat Heernummentien pohjoispuolella kohoava jyrkkärinteinen muinaislinna, kuppikallio ja asuinpaikka-alue, joka kaakossa ulottuu Moision kylään.
Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus
Piikkiö, Linnavuoren reitistö
Moisio (602010033) Rautakautinen hautaröykkiö
Pyöreä ja matala, kivistä kasattu röykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Röykkiön keskellä on vajoama. Kivet ovat suurelta osin ruohoturpeen ja sammaleen peitossa. Röykkiön reunakivien lomasta on löydetty keramiikkaa.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Piikkiö, Linnavuoren reitistö
Pohtionvuori (602010020) Pronssikautinen hautaröykkiö
Pohtionvuoren kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee n. 13 halkaisijaltaan oleva ja noin puolitoistametriä korkea pronssikautinen hautaraunio. Raunioon on kaivettu kuoppia ja sen länsiosassa olevassa syvässä kuopassa näkyy pengottu paasiarkku. Hakusanat: Kivikausi Pronssikausi Hautapaikka
Piikkiö, Linnavuoren reitistö
Yli-Katari (602010026) Pronssikautinen hautaröykkiö
Hyväkuntoinen, näyttävä röykkiö avokallion eteläreunalla, josta laaja näköala Viukkalanojan laaksoon. Röykkiön halkaisija noin 11,5 metriä ja korkeus noin 1 metrin ja sen keskellä on kraatterimainen vajoama.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Raahe, Kettukankaan muinaispolku
Kettukangas (602010028) Kivikautisia asumuspainanteita
Kettukankaalla on laaja asuinpaikkavyöhyke. Paikalla on useita erilaisia muinaisjäännöksiä: jätinkirkko eli kivikaudelle ajoittuva kivikehä, jota on mahdollisesti käytetty hylkeenlihan säilyttämiseen, noin 45 erilaista röykkiötä tai palokivi kasaa ja noin 30 asumuspainannetta. Kaivauksissa Kettukankaalta on löydetty kivikautista asuinpaikka-aineistoa.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Raisio, Vaskipolku
Huhkonkallio (680010002) Rautakautinen polttokalmisto
Huhkonkallion polttokenttäkalmisto sijaitsee Raisionjoen länsipuolella, Turku - Rauma -moottoritien koillispuolella kalliolla. Rinteet laskeutuvat jyrkästi lännen-, etelän- ja idänpuoleisille pelloille. Moottoritie rakennettiin kulkemaan kallion etelä-lounaispään halki 1960-luvun alussa ja tällöin löydettiin kallion räjäytysten yhteydessä rautamiekan katkelma ja viikinkiaikainen putkellinen keihäänkärki, mikä johti tutkimuksiin 1962. Tien ja sen luiskien alla jäävistä kallion koloista tavattiin yksi hiekkakivilatomus ja neljä muuta ladelmaa, joiden löydöt ovat lähinnä saviastianpaloja. Suurin osa jäljellä olevaa kalmistoa on ehjänä ja kalmistoalue saattaa jatkua myös tien länsipuolelle.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Raisio, Vaskipolku
Mullin (680010012) eduspelto Rautakautinen asuinpaikka
Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994–97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin vanhemman hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka on ollut käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin yhteensä neljästä rakennuksesta, joista yksi tosin oli niin tuhoutunut, ettei siitä voitu tehdä luotettavia havaintoja. Kolmen paremmin säilyneen rakennuksen jäänteiden perusteella on voitu tulkita, että paikalla on ollut hirsirakennuksia, joiden seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka
Raisio, Vaskipolku
Papinkallio (680010004) Rautakautinen asuinpaikka
Papinkalliolla on kaksi löytöaluetta, joista toisella Papinkallio 1 nimisellä löytökeskittymällä on asuinpaikka, jossa on sekä rautakauden alun löytökerrostuma että myöhempi kulttuurikerros. Rautakauden alun asutuksesta kertoo mm. Morbyn keramiikka (ajoitus pronssikauden lopulta roomalaiseen rautakauteen) tähän asutusvaiheeseen kuuluvat myös paalunjäljet.. Myöhempään rautakauden lopulle (1000–1100-luvuille) ajoittuvaan kerrostumaan kuuluvat mm. kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallio 2 alueelta on löytynyt rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka
Raisio, Vaskipolku
Siiri 1 (680010009) Rautakautinen kalmisto
Siirin polttokenttäkalmisto sijaitsee kaakko-luode -suunnassa kulkevalla, asutuksen ympäröimällä, kallio- ja metsäsaarekkeen etelärinteellä, jota ympäröivät savipohjaiset pellot. Kalmistoon on tehty viikinkiaikana polttohautauksia, jotka levitettiin maantasaiseen kiveykseen. Paikalta on myös löytynyt yksi 1000-luvun ruumishautaus.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Raisio, Vaskipolku
Siiri 2 (680010010) Rautakautinen kalmisto
Siiri 2 muinaisjäännösalueella on tehty ainoastaan koetutkimuksia eikä näin ollen tiedetä mikä paikalla sijaitsevan muinaisjäännöksen funktio on. Kuitenkin paikalta talteen saadut löydöt viittaavat siihen, että paikalla todennäköisesti on polttokenttäkalmisto.
Hakusanat: Rautakausi Muu
Saarijärvi, Kivikauden kylän muinaispolku
Saarenpää (729010029) Kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka
Saarenpäässä on merkkejä sekä kivikautisesta että varhaismetallikautisesta asutuksesta. Päärakennuksen läheltä on löytynyt mesoliittinen työkalukätkö. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut muinoin tapahtuneen Summasjärven tulvan seurauksena. Tästä on osoituksena se, että eri-ikäisiä löytöjä on tavattu nauhamaisissa kerroksissa tulvahiekkakerrosten välistä.
Hakusanat: Kivikausi Pronssikausi Asuinpaikka
Saarijärvi, Kivikauden kylän muinaispolku
Saarenpää N (729010058) Varhaismetallikautinen asuinpaikka
Saarenpään pohjoisempi muinaisjäännösalue on tasaista mäntykangasta. Summasjärven nykyisen rapautuvan rantatörmän yläpuolella on kaksi suurikokoista kuoppaliettä, joista toinen on osittain sortunut. Liedet ovat aidattuja ja ne kuuluvat Kivikauden kylän opastettuun polkuun. Toisesta liedestä tehty on radiohiiliajoitus, jonka perusteella liesi ajoittuu esiroomalaiselle rautakauden alkuun noin 500 eKr.
Hakusanat: Pronssikausi Rautakausi Asuinpaikka
Savitaipale, Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen
Kammarlahti 1-2 (739010010) Kivikautinen asuinpaikka ja kolme pyyntikuoppa
Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja kolme pyyntikuoppaa. Paikka, jolla muinaisjäännös sijaitse, on Kammarlahden pohjukkaa. Asuinpaikka sijaitsee sen länsirannalla olevalla maakumpareella. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva suorakulmainen noin kymmenen metriä pitkä ja neljä metriä. Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka Elinkeinot
Savitaipale, Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen
Rovastinoja E (1000009897) 5 pyyntikuoppaa
Pyyntikuopat sijaitsevat Rovastinojan asumuspainanteesta noin 120 päästä itään. Pyyntikuopista kolme on alueen halkaisevan metsäautotien eteläpuolella ja neljäs sen pohjoispuolella. Pyyntikuopat ovat matalan harjanteen etelärinteellä ja muodostavat itään päin loivasti kaartavan puoliympyrän. Kuopista viides sijaitsee harjanteen laella sen kapeimman kohdan lähellä. Kuoppa on soikiomainen ja siinä näkyy reunavalli.
Hakusanat: Kivikausi Elinkeinot
Savitaipale, Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen
Rovastinoja (739010009) Kivikautinen asumuspainanne
Rovastinoja on hyvin säilynyt kivikautisen asumuksen pohja, joka on poikkeuksellisen suuri. Vallin ulkoreunasta mitattuna se on noin kaksikymmentä metriä halkaisijaltaan. Asumuspainanne on aivan muinaisen Saimaan rantatörmän reunalla. Asuinpaikka ajoittuu n. 3600–2800 eKr. välille. Se edustaa kampakeraamisen kulttuurin myöhäisvaihetta eli nk. Pöljän keramiikkaa. Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Siuntio, Kirkonkylän kulttuuripolku
Krejansberget (755010007) 4 pronssikautista hautaröykkiötä
Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan lähes 25 metriä ja sen korkeus on n. 1,6–2,3 Röykkiön keskellä on näkyvissä osittain tuhoutunut vähän yli kolme metriä pitkä paasiarkku. Kolme muuta röykkiötä ovat noin 10 metriä halkaisijaltaan. Lisäksi kallion laella on matala, epämääräinen kiveys. Yksi röykkiöstä sijaitsee muista erillään.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Siuntio, Kirkonkylän kulttuuripolku
Skällberget (755010014) Rautakautinen/varhaiskeskiaikainen linnavuori
Skällbergetin muinaislinnan pohjois- ja itäreunat ovat jyrkkä ja länsisuunnasta pääsyn kalliolle ovat estäneet kaksi itä-länsi-suuntaista vallia, jotka on rakennettu kallion kapeimmalle kohdalle. Vallit ovat n. 10–11 m pitkät, puolitoista metriä korkeat j ja 2 - 3 m leveät. Vallit on rakennettu kivestä ja maasta.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Puolustusvarustus
Suomussalmi, Hossan retkeilyalue
Värikallio (777010100) Kalliomaalaus
Värikallion maalaukset ovat pystysuorassa kallioseinämässä. Maalauksia on noin 10,5 m pitkällä matkalla ja ne sijoittuvat 0,2 - 2,5 m korkeudelle järven pinnasta katsoen. Kuvioiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä osa maaluksista on katkelmallisia. Kuvioita on kuitenkin yli 60. Vedenpinnan korkeus on Värikalliolla pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin se on ollut silloin kun maalaukset on tehty. Hossan maaluksia ei voida tarkasti ajoittaa, mutta suurin osa Suomen kalliomaalauksista on tehty kampakeraamisella ajalla, noin 5000 -3200 eKr.
Hakusanat: Kivikausi Kulttipaikka Muu
Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Hyypiönmaja (1000006761) Kivikautinen asuinpaikka
Kyynäränharjun tyvessä, tiheän kuusimetsän suojassa erottuu selvästi Liesjärven vanha rantatörmä, joka sijaitsee Hyypiönmajan asuinpaikka. Kohde on tutkimusten perusteella erittäin hyvin säilynyt. Asuinpaikka rajautuu idässä harjuun ja jatkuu lännessä ainakin rantaan menevälle polulle saakka. Paikalla tehdyissä koetutkimuksissa löytöinä on saatu talteen keramiikkaa sekä kvartsia.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Korteniemi (834010018) Kivikautinen asuinpaikka
Korteniemen laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Liesjärven lounaisrannalla. Siihen kuuluvia löytöjä on tullut rantahiekasta Ahonnokan kaakkoiskärjestä aina Taipaleensuon kaakkoisrannalle saakka eli lähes kilometrin matkalta. Osa löydöistä on 20 cm syvyydeltä vedestä. Asuinpaikalta esiin tulleet löydöt ovat kvartsia ja piitä.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Tammela, Liesjärven kulttuuripolku
Liesjärven löytöpaikka (1000006918) Kivikautinen löytöpaikka
Liesjärven rannalta on löydetty kivikautinen tasataltta KM 27789.
Hakusanat: Kivikausi
Turku, Virnamäen polku
Komosten kummut (853010006) 2 rautakautista maakumpua ja uhrikallio
Kohde sijaitsee 850 m Halisten koskesta itään, Vanhan Ravattulantien ja Aurajoen välissä, välittömästi Aurajoen pohjoisrannalla olevalla pienellä mäntysaarekkeella. Kummuista on löytynyt koekaivauksissa rautakautista keramiikkaa ja palanutta luuta. Itäisemmän kumpareen laella on selvästi havaittava, matala kumpu, n. 4 m2, jonka koko alalta pintatutkimus tuotti nokimaata. Hakusanat: Rautakausi Kulttipaikka
Turku, Virnamäen polku
Virnamäki (853010011) Rautakautinen muinaisjäännösalue
Muinaisjäännösryhmän muodostaa polttokenttäkalmisto, asuinpaikka ja lisäksi yksi hauta- tai polttokenttäkalmistoon liittyvä mahdollinen uhriröykkiö. Löytöalue on n. 250 m pitkä vyöhyke, josta koko matkalta löytyy asuinpaikka-alueelle tyypillistä kulttuurikerrosta. Koekuopituksessa on löytynyt mm. palaneen luun siruja, palanutta savea, saviastianpaloja ja pronssinen vyöhelan välirengas.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka Kulttipaikka
Vaala, Lumman lenkki
Poukamo (785010038) Kivikautinen asuinpaikka
Asuinpaikka sijaitsee Vaalanlammen länsipuolella. Asuinpaikka-alue on viljelysmaata. Löydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhdessä tai ne on poimittu pellon pinnalta.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Vaala, Manamansalon Peurapolku
Martinkannan (785010051) pyyntikuopat Ajoittamattomia pyyntikuoppia
Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla olevan muinaisen rantatörmän reunalla. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Lisäksi alueella on kaksi erittäin hyvin säilynyttä tervahautaa, joista toinen on halkaisijaltaan noin 20 m ja toinen noin 10 m.
Hakusanat: Ajoittamaton Elinkeinot
Vaala, Manamansalon Peurapolku
Manamansalon (785010052) Vanha hautausmaa Historiallisen ajan ruumiskalmisto
Manamansalon Muinaiskirkon paikka ja Vanha hautausmaa sijaitsevat Oulujärvessä olevan suuren Manamansalon saaren koillisosassa kauniilla mäntykankaalla. Paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 1989 ja 1991. Tutkimuksissa tuli esille 9 hautaa, joista yksi oli joukkohauta. Lisäksi alueelta havaittiin 25 hautauksen kuviot. Asiakirjalähteiden perusteella Kainuun ensimmäinen kirkko on rakennettu Manamansaloon 1550-luvun lopussa tai seuraavan vuosikymmenen alussa ja se poltettiin rappasotien aikana ilmeisesti vuonna 1578. Manamansalon hautausmaa on Kainuun vanhin tunnettu kristillinen hautausmaa. Hakusanat: Historiallinen aika Hautapaikka
Vaala, Manamansalon Peurapolku
Muinaiskirkko (785010041) Kivikautinen asuinpaikka
Vaalan Muinaiskirkon asuinpaikka sijaitsee Manamansalon pohjoisosassa, muinaiskirkon muistomerkin luona. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sortuvasta rantatörmästä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla ei ole tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia, mutta inventoinneissa paikalta on löydetty runsaasti kampakeramiikkaa (ajoitus n. 5000 – 2000 eKr.) sekä muita kivikautiselle asuinpaikalle tyypillisiä löytöjä kuten iskoksia, kaapimia ja keihäänkärki.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Valkeakoski, Rapolanharju
Matomäki ja Hirvikallio (908000001) Rautakautinen röykkiöalue
Rapolanharjun ja Rautunselän väliseltä pelto/metsärinnealueelta on inventoitu noin 120 kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista suurin osa on rautakautisia hautaröykkiöitä ja osa maanviljelyksessä syntyneitä peltoraunioita (mahdollisesti jo rautakautisia). Alueella sijaitsee myös kuppikivi sekä polttokenttäkalmisto (röykkiön 27 vieressä). Lisäksi paikalta on havaintoja asuinpaikasta sekä muinaispellosta.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Hautapaikka Kulttipaikka
Valkeakoski, Rapolanharju
Rapola (908010001) Rautakautinen muinaisjäännösalue
Rapolan muinaisjäännösalueen keskuksen muodostaa Suomen suurin linnavuori. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 160 ha. Linnavuoren keskeisin käyttövaihe ajoittuu vuosiin 800–1250. Harjun ylärinteiltä on löydetty suuri määrä asuinsijoja ja -kuoppia, tulisijoja ym. merkkejä asumisesta. Linnavuoren rakenne on poikkeuksellinen, sillä se muodostuu harjun keskellä olevasta supasta ja harjun rinteistä. Ylhäältä päin katsoen se on siten kehän muotoinen.
Hakusanat: Rautakausi Asuinpaikka Puolustusvarustus Kulttipaikka
Vesanto, Patoveden kierros
Uimaranta (921010014) Kivikautinen asuinpaikka
Asuinpaikka sijaitsee Patoveden rannalla. Se on järveen viettävässä rinteessä, hiekkatasanteen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalta, joka on noin neljä metriä vedenpinnan yläpuolelta kohdasta, josta maanpinta on ollut hiukan rikkoontunut.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Vesanto, Patoveden kierros
Kutemainen (921010016) Kivikautinen asuinpaikka
Kutemaisten kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kutemainen-järven länsipuolella, hiekkamaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koetutkimuksissa, jotka on tehty muinaisella rantatörmällä ja -tasanteella.
Hakusanat: Kivikausi Asuinpaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Hukari-Rantavainio (922010018) Rautakautisia röykkiöitä
Hukari-Rantavainion röykkiöt sijaitsevat Sakaveden etelärannalla, Sakoistenlahden rantatörmällä, noin 50 m rannasta olevalla kivikkoisella maalla. Röykkiöt sijaitsevat rannansuuntaisena ketjuna. Osassa röykkiöistä on silmäkivi ja osassa reunakehä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta yhteentoista metriin. Alueella on tehty kaivauksia vuosina 11916, 1939 ja 1995. Paikalta on löydetty runsaasti rautakautisia, viikinki-ristiretkiaikaisia (800–1200 jKr.) esineitä, mm. kaksi kirvestä, miekka, kolme keihäänkärkeä, kupurasolki, vaa´an osia, hevosenkenkäsolki sekä bysanttilainen raha.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Isohaka (922010008) Ajoittamattomia röykkiöitä
Isohaan röykkiöt sijaitsevat Sakoistenlahdesta 400 m etelään lounaaseen viettävällä rinteellä havumetsässä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Niiden halkaisijat vaihtelevat 6-11 metriin. Joissakin röykkiöissä on suurehko silmäkivi, jonka ympärille pienemmät kivet on kerätty. Kahteen röykkiöön on kaivettu koekuopat, joissa on havaittu ladottua kiveystä ja nokea. Osa röykkiöistä on vaurioitunut tienteossa.
Hakusanat: Ajoittamaton Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Kirmukarmu (922010020) Rautakautinen polttokenttäkalmisto
Kirmukarmun kalmisto on sijannut peltojen ympäröimällä mäellä. Polttokenttäkalmisto on ollut käytössä merovingi- ja viikinkiaikana (n. 600–1050 jKr.) ja kalmistosta löydetty raha viittaa vielä tätäkin pidempään jatkuneeseen käyttöön. Ensimmäiset kaivaukset paikalla on tehty vuonna 1894 ja niitä on jatkettu sekä 1800-luvun lopulla että 1900-luvun alussa. Löytöjä ovat mm. kullattu eläimenmuotoinen miekanponsi, lukuisia erityyppisiä keihäänkärkiä, angoja, permiläisiä vyönheloja, rannerenkaita, tasavartisia solkia, ketjuja. Kalmisto on nykyisin kokonaan tutkittu, eikä paikalla ole enää ehjää kulttuurikerrosta.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Laukon kartano (1000001982) Historiallisen ajan kartano
Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on ollut osa suurehkoa kivilinnaa. Kaivauksissa kellarista on löytynyt keskiaikaista esineistöä, ja kartanoa ympäröivällä alueella on havaittu jälkiä keskiaikaisesta kulttuurikerroksesta. Merkittävimpiä löytöjä on 80 hopearahaa sisältänyt rahakätkö n. vuodelta 1500.
Hakusanat: Rautakausi Keskiaika Historiallinen aika Asuinpaikka Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Laukon puisto (922010010) Rautakautinen kalmisto
Laukon kartanon puistossa - päärakennuksesta 100 m lounaaseen - sijaitsee loivasti kaakkoon kallistuvalla rinteellä mahdollinen rautakautinen kalmisto. Paikalta on vuonna 1938 löydetty keihäänkärki ja palanutta luuta isojen kivien välistä noensekaisesta maasta. Myöhemmin samalta paikalta löydettiin lisää raudanpalasia ja palanutta luuta. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto tai matalat, kiven- ja maansekaiset röykkiöt.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Linnankallio (922010024) Rautakautinen linnavuori
Linnankallion linnavuori sijaitsee Pyhäjärveen pistävällä niemellä Toutosenselän rannalla. Rannansuuntainen koillispuoli on äkkijyrkkä, kielekkeinen kallio kuten myös kallion kaakkoispuoli. Lounaissivu on loiva, jonka vuoksi sinne on tehty kivivalli. Vallin pituus on 90 m ja se on nykyisin osittain katkelmallinen. Luoteispäässä ei sen loivuudesta huolimatta ole vallia havaittavissa. Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Linnamäki (922010007) Rautakautinen linnavuori
Vesilahden linnamäen muinaislinna sijaitsee Lamminjärvestä 200 m itään. Kalliopohjaisella, loivarinteisellä mäellä on näkyvissä kivisiä vallituksia. Erityisesti portin suojalaitteet ovat selvästi havaittavissa. Kallion laella on ainakin 9 röykkiötä, joista suurimman halkaisija on 2-3 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiöiden funktio on epäselvä. Linnavuoren alue kartoitettiin vuonna 1951 ja samalla mäen laella suoritettiin kaivauksia. Kaivauksissa löydettiin nuoremman rautakauden esineitä (nuolenkärki ja katkelma, veisti, arabialainen raha, saviastianpaloja, rautakuonaa ja palanutta luuta). Lisäksi sijaitsee kaksi mahdollista asunnonpohjaa. Hakusanat: Rautakausi Puolustusvarustus
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rahoinen (922010019) Rautakautisia röykkiöitä
Rahoisten kivestä rakennetut röykkiöt sijaitsevat Suomelanlahden itärannalla kesämökin pihamaalla. Röykkiö 1 on osittain vaurioitunut länsireunastaan. Röykkiön koko on 5x5 metriä ja sen korkeus on vähän yli puolimetriä. Röykkiö 2 on tien vieressä, sen koko on 6x5 metriä ja korkeus metrin. Röykkiöt ovat nurmettuneet. Röykkiöt ajoittuvat muotonsa ja sijaintipaikkansa perusteella rautakauteen, mutta niitä ei ole tutkittu eikä paikalta ole löytöjä.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rautiala (922010006) Rautakautinen kalmisto
Rautialan rautakautinen löytöpaikka sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa. Paikalla vuonna 1910 suoritetussa kartoituksessa, sieltä löydettiin kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää. Rautiala päätettiin kartoittaa, koska virkatalon pääportaiden edustalta oli edellisenä vuonna löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki, putkikirves. Röykkiöt numero 5, 8 ja 10 kaivettiin vuonna 1916. Kaivaja piti niitä nuorina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt enää mitään.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Rukoushuone (922010003) Rautakautinen ruumiskalmisto
Rukoushuoneen ruumiskalmisto löytyi vuonna 1955 uutta rukoushuonetta rakennettaessa. Rakennustöissä oli osuttu suoraan kalmiston keskiosaan. Arkeologiset kaivaukset suoritettiin seuraavana kesänä. Osa haudoista oli itä-länsi -suuntaisia, niihin oli vainajille laitettu tuonpuoleista elämää varten esineitä mukaan ja ne ajoittuivat ristiretkiaikaan n. 1050–1200 luvulle jKr. Kalmistosta ei ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Suomela (922010005) Rautakautinen kalmisto
Suomelan kalmisto sijaitsee Alhonselän itä-kaakkoispäässä Suomelanlahden pohjoisrannalla. Paikalla ei ole tehty varsinaisia arkeologisia kaivauksia, mutta inventoinneissa on saatu talteen mm. keihäänkärkiä, kirveitä, jalustin, luukamman kappale, miekan kappaleita ja hevosenkenkäsolki sekä palanutta luuta. Löydät viittaavat siihen, että paikalla on kalmisto, joka on ajoitettu viikinki- ja ristiretkiaikaan (n. 800–1200 luvuille).
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Tonttimäki (922010015) Rautakautisia röykkiöitä
Tonttimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Sakaselän pohjoisrannalla metsäisen harjanteen kaakkois-eteläpäässä, osittain myös pellonpientareella. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6-10 m, korkeudet 0,5–1,5 m. Vuonna 1986–87 röykkiöistä tutkittiin yksi ja se ajoittui löytöjen perusteella kansainvaellus- ja merovinkiaikaan n. 400–800 luvuille. Löytöjä olivat saviastian- ja kuonanpalaset sekä miekankatkelma.
Hakusanat: Rautakausi Hautapaikka
Vesilahti, Klaus Kurjen tie
Vesilahden maalinnoitukset (1000001930) Historiallisen ajan linnakevarustuksia
Vesilahden Narvan kylän lähellä on venäläisten vuosina 1914–17 rakennuttamia tukikohtia, jotka kuuluvat Venäjän pääkaupungin Pietarin suojavarustuksiin. Hurskasvuoren linnoitus sijaitsee Alhonselän lounaispuolella Naarvajoen rannalla, peltojen ympäröimällä, jyrkästi nousevalla isolla mäellä kuusimetsässä. Kukkulan rinteille on louhittu kallioon n. 1 km verran taistelu- ja yhdyshautoja ja laelle miehistösuojia, joista yksi on rekonstruoitu 1980-luvun alussa. Hurskasvuorella, Ihkamäellä ja Poukan tilan lähellä olevien linnoituslaitteiden tarkoituksena oli kontrolloida Pyhäjärven eteläpuoleista maaliikennettä. Vuoden 1918 kansalaissodassa linnoitus toimi punaisten tukikohtana.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus
Virrat, Perinnekylä
Marttisensaaren (1000001990) varustukset I maailmansodan varustus
Marttisensaaren varustukset muodostuvat yhteensä viidestä linnoitusalueesta, jotka ovat 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja varustuksia. Varustukset on rakennettu vv. 1916–17 ja ne ovat osa pääkaupunkiseudulta Virroille ja siitä edelleen Kuopion suuntaan kulkevaa linnoitusketjua, jonka Venäjän armeija rakensi suojatakseen Pietarin saksalaisten mahdollisten hyökkäyksen varalta.
Hakusanat: Historiallinen aika Puolustusvarustus
Vöyri-Maksmaa, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 2 Åkers (944010082) 3 pronssikautista hautaröykkiötä
Röykkiöt sijaitsevat pienellä metsäniemekkeellä Vitmossenin eteläpuolella. Röykkiöt sijaitsevat noin 50 metrin päässä toisistaan. Niitä ei ole tutkittu.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Vöyri-Maksmaa, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 3 (944010083) Kivi-pronssikautinen asuinpaikka
Vitmossen 3 on kivikauden loppuun ja pronssikauden alkuun ajoittuva poikkeukselliselta vaikuttava asuinpaikka-alue, jossa korkeahkolle kalliomäellä on 13 ihmisen asuinpaikaksi raivaamaa kivien reunustamaa tasannetta. Paikalta on 1980-luvulla tehdyissä kaivauksissa löydetty hylkeenpyyntiasuinpaikalle tyypillistä esineistöä, josta valtaosan muodostivat hylkeenluut. Muita löytöjä olivat saviastioiden palat, kvartsiesineet ja liuske-esineiden palat.
Hakusanat: Kivikausi Pronssikausi Asuinpaikka
Vöyri-Maksmaa, Vitmossens vandringsled
Vitmossen 4 (944010084) 9 pronssikautista hautarauniota
Vitmossen 4 on laajan suoalueen etelälaidassa sijaitseva mäkinen ja vaikeakulkuinen suosaareke, jolla sijaitsee yhdeksän hajallaan olevaa matalahkoa kiviröykkiötä, joiden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kuuteen metriin ja korkeus neljästäkymmenestä sentistä puoleentoista metriin. Vitmossen 4:n röykkiöille on tyypillistä, että sijaitsevat suuren maakiven vieressä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
Vöyri-Maksmaa, Vitmossens vandringsled
Vörsmosslyckan (944010085) 2 pronssikautista hautarauniota
Vitmossenin eteläpuolella sijaitsee pieni n 100 x 75 halkaisijaltaan oleva suosaareke, jolla sijaitsee kaksi noin 60 metrin päässä toisintaa olevaa pronssikautista hautaröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat kallion vastakkaisilla laidoilla. Molemmat röykkiöt ovat matalahkoja ja rakenteeltaan varsin epämääräisiä.
Hakusanat: Pronssikausi Hautapaikka
